torstai 31. joulukuuta 2015

Sitrusrakastajan unelma

Jouluna ei jälkiruokaa juuri meillä syöty. Luumu-unelmaa kävin nauttimassa vanhempieni luona ja puoliksi syödyn Fazerin Parhain -lootan vein työpaikan porukalle. Muutaman konvehtirasian saimme sentään aviomiehen kanssa tuhottua.

Sitruuna on se yksi kolmesta ruoka-aineesta, minkä ottaisin autiolle saarelle. (Päätin juuri tänään, että nelonen listassa on kananmuna.) Tämä sitruunamousse on tuhtia ja sitruunalla kyllästetty. Ihan siis täydellinen tulevien vapaapäivien avaukseen. Päälle voi lorauttaa vielä vähän limoncelloa, jos oikein happamaa hammasta kolottaa.


Sitruunamousse (kaksi iiiisooooaa annosta)

250 g mascarponea
1 dl lemon curdia
150 g kevyttä ranskankermaa (rasvaa 15–18 %)
2 rkl sitruunamehua
1 kananmunan valkuainen

Sekoita huoneenlämpöinen mascarpone, lemon curd ja ranskankerma huolellisesti sekaisin. Lisää sitruunamehu. Vaahdota valkuainen kovaksi vaahdoksi. Yhdistä se varovasti käännellen seokseen. Annostele perintökippoihin (kuvassa Fauna) ja lorauta päälle vielä limoncelloa halutessasi.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Calvados-omput

Niin yksinkertaista ja nopeaa, mutta hyvää. Toki vaatii reissun pitkäripaiseen calvadosia hakemaan. Onneksi yhdellä calvados-pullolla tekee monta kertaa tämän jälkiruoan. Parhaimpia omenoita tähän ruokaan ovat kotimaiset, oikein happamat kaverit. Liekittämään ei sitten kannata ryhtyä liesituulettimen alla, eikä muutenkaan, jos ei ole aivan varma taidoistaan.

 
Calvados-omenat (kahdelle hengelle)

2 hapokasta, isohkoa omenaa
2 rkl voita
palmusokeria (tai muscovadosokeria)
3 rkl calvadosta

Tarjoiluun
vaniljajäätelöä, vaniljalla maustettua kermavaahtoa tai ranskankermaa

Kuori omenat halutessasi. Lohko ne ja poista siemenkota. Sulata voi paistinpannulla ja ruskista omenat siinä. Lisää sokeri ja karamellisoi omenat. Ota pannu pois levyltä ja lisää calvados. Kiehauta tai liekitä pannulla alkoholi pois. Tarjoile heti jäätelön, kerman tai ranskankerman kera.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tommyn maanmainiot porkkanat

Heipä hei, hyvää iltaa. Vähän aikaa on vierähtänyt, kun ei ole kerta kaikkiaan ehtinyt oikein syömäänkään kuin siipan tekemää Eurolenkkiä ja kaupan pizza Rusticaa. Aika on mennyt töissä (sielläkin onneksi saa syödä), talokaupoilla (eli pankissa, sieltä saa vain lainaa), muutossa (nro 11 sarjassaan) ja opinnäytetyötä (en keksi enää mitään vitsikästä) valmiiksi vääntäessä.

Muutamia ruokakirjoja on tosin tullut ahmittua. Tommy Myllymäen kasviskirja vaikuttaa varsin maukkaalta. Pariin otteeseen olen jo koklaillut porkkanoita chorizon kera. Aivan maukkaita, mutta kesän nippuporkkanoista saisi vielä makoisampia. Jospa tuonne tontin perälle perustaisi uudelleen kasvimaan. Jäljet ovat vieläkin näkyvissä vanhoista maista. Mutta ensin on siirrettävä (annoin miehelle lupauksen tästä) talon päädystä korkuiseni multakasa sinne.


Porkkana-chorizopannu

400 g (nippu)porkkanoita
100 g chorizo-makkaraa (tuoretta tai kestoa)
öljyä
voita
3 rkl manteleita ronskina rouheena
timjamia
1 sitruunan kuori raastettuna
suolaa

Puolita pituussuunnassa isoimmat porkkanat ja poista suurin osa naateista, jos käytät nippuporkkanoita. Murenna makkara. Paista rasvassa porkkanoita ja makkaraa uuninkestävällä pannulla, kunnes ainekset ovat saaneet vähän väriä. Laita pannu 225 asteiseen uuniin 20 minuutiksi. Kypsennyksen puolivälissä heitä sekaan rouhittu manteli. Ennen tarjoilua mausta timjamilla, sitruunankuorella ja tarvittaessa suolalla.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Perinteistä muikkuruokaa

Viime aikoina on niin kalattanut, että melkein ostin viikonlopuksi sekä muikkuja että silakoita. Mietinnässä oli jopa lohen osto, vaikka se ei oikein meidän perheessä maistu. Ostin sitten reilun kilon muikkuja, joita syödään eri muodoissa koko viikonloppu.

Kun muikkukukkoa en voi ruiskuoren takia syödä, tein tirrimuikkuja. Kylkiviipaleet kannattaa sitten käristää oikein kunnolla, itsellä jäi vähän valjun värisiksi possut ja sipulit. Kyllähän tällä setillä nälkä lähtee ja pysyy poissa.

Tirrimuikut

600 g perattuja muikkuja
1 iso sipuli
300 g possun kylkiviipaleita
suolaa
loraus vettä

Pilko sipuli ja suikaloi kylkiviipaleet. Paista valurauta- tai hiiliteräspannulla liha ja sipuli kypsiksi. Lado uunivuokaan tai valurautapannuun vuoronperään liha-sipuliseosta ja muikkuja. Mausta suolalla. Laita paistoastiaan vielä loraus vettä. Paista uunissa 200 asteessa tunti. Syö muusin ja etikkapunajuurten kera.

lauantai 10. lokakuuta 2015

Karitsa kietoutuu kesäkurpitsaviittaan

Aikaa vievempi kokkaaminen on kärsinyt inflaatiota useamman viikon reissujen ja työkiireiden takia. Tartuin nyt taas Ottolenghi-kirjaan ja valkkasin työläämmän tuntuisen reseptin. Nämä ohjeet ne eivät petä, eivätkä ole maultaan peruskamaa millään tavoin. Yleensä kaiken sortin jauhelihapyörykät ja -pihvit jäävät kaikesta säätämisestä vähän suolattomiksi, mutta tällä ohjeella lihaan tuli niin reilusti makua, että suolaa ei pahemmin kulunut.


Karitsakebakot tomaattikastikkeella

Kastike
oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
400 g säilöttyjä tomaatteja
ripaus tulista chiliä tai chililastuja
basilikaa tai oreganoa
suolaa
loraus hyvää punaviinietikkaa

Kebakot
(2 rkl pinjansiemeniä)
500 g karitsanjauhelihaa
100 g fetaa murennettuna
1 ½ tl maustepippuria jauhettuna
kanelia
muskottipähkinää
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 iso kananmuna
15 g lehtipersiljaa hienonnettuna
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen
1–2 kesäkurpitsaa

Kuullota valkosipulisilppu öljyssä kasarissa. Lisää tomaatit ja muut kastikkeen mausteet sekä viinietikka. Anna porista hiljalleen noin 30 minuuttia.
Valmista kebabit. Sekoita liha, feta, kananmuna, valkosipulisilppu ja mausteet keskenään. Muotoile massasta noin viisi senttimetriä leveitä ja kymmenen senttimetriä pitkiä pötköjä. Paista kepakoihin pinta öljyssä paistinpannulla. Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi pitkittäin. Mandoliini on tähän paras työväline. Paista viipaleita noin kaksi minuuttia molemmilta puolilta tulikuumalla pannulla. Jäähdytä. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kietaise pötköjen ympärille kesäkurpitsaviipaleet ja nosta uunivuokaan. Paista uunissa kypsiksi. Syö tomaattikastikkeen ja bulgurin tai kuskusin kera.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Omppokauden satoa

Omppopuita ja isoja ompposatoja lienee heillä parhaillaan käsillä, jotka ovat päässeet omakotiasumisen autuuteen. Meillä ei sellaisia puita ole, mutta kaupasta onneksi saa mielestäni niitä parhaita – eli kotimaisia omenia juuri nyt. Tämän ohjeen löysin jonkun viikon vanhasta äitini lahjoittamasta Anna-lehdestä. Calvadosta tai konjakkia on sitten ehdottomasti lisättävä kastikkeeseen.


Normandialainen omenakastike

kirpeitä omppoja reilusti
2 salottisipulia tai 1 keltasipuli
3 rkl voita
2–3 rkl calvadosia tai konjakkia
3 dl vahvaa kanalientä
1 rkl karkeaa dijoninsinappia
1–1 ½ dl kermaa
2 rkl tuoretta rakuunaa tai ripaus kuivattua
suolaa
mustapippuria

Leikkaa omenat kuutioiksi. Silppua sipulit. Kuumenna omena-sipuliseosta voissa kasarissa, kunnes sipuli on pehmeää. Lisää calvados tai konjakki, kanaliemi ja sinappi. Hauduta hiljalleen noin 10 minuuttia. Kaada kerma kastikkeeseen, lisää rakuuna. Anna hautua hetki. Mausta kastike suolalla ja pippurilla. Tarjoa kastike paistettujen broilerin rintafileiden tai possun fileen kanssa.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Hirveän pitkäveteisen päivän paisti

Sunnuntai kaikessa pitkäveteisyydessään on kuin tehty siivoamiseen ja ruoanlaittoon pitkällä kaavalla. Lähes tyhjän jääkaapin peseminen ja hirvipaistin kypsytys uunissa olivat tämän päivän ohjelmanumerot.

Hirvipaistin sain työkaverilta, sen marinointiin käytettävän punaviinin ”korruptiolahjana”, mutta sipulit ostin sentään itse. Paistin maku oli melko mieto, ja suolaa – kuten aina – oli vähän hintsusti. Mutta kylläpä oli maukkaita paahdettuja sellerikuutioita ja porkkanakiekkoja lisäkkeenä.


Hirvenpaisti punaviinissä

noin 1 kg painoinen hirvenpaisti

Marinadiin
½ dl öljyä
1 dl punaviiniä
1 sipuli viipaleina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
muutama laakerinlehti
1 ½ tl suolaa
rosmariinia
mustapippuria

Sekoita marinadin ainekset joko vankassa muovipussissa tai kulhossa. Laita paisti sekaan. Marinoi yön yli jääkaapissa. Nosta liha lämpenemään pariksi tunniksi huoneenlämpöön ennen paistamista. Pyyhi marinadi lihan pinnalta ja laita liha paistovuokaan. Lämmitä uuni +175-asteiseksi. Tökkää liha uuniin ja kypsennä noin 15 minuuttia. Laske lämpöä +100-asteeseen ja anna kypsyä niin kauan, että mies tulee sunnuntain aamuvuorosta (eli vähintään kuusi tuntia).

maanantai 14. syyskuuta 2015

Olutpossua

Viikonloppuna (sunnuntaina) oikein keskityin ruoanlaittoon ja tein olutpaistia possusta. (Eli annoin uunin tehdä kaikki hommat.)Vielä tosin jääkaappiin jäi odottelemaan muutama viikko sitten hankitut kyytön paistit Ylikallion kyyttötilalta Alavetelistä. Tämän viikon sunnuntaina sitten ne käyttöön ja maut jakoon blogissa.

Olutpaistin pohjan otin Pirkan sivuilta. Käytin valmiiksi suolattua possun uunilihaa ilman luuta. Ruoka valmistuu vallan mainiosti ilman lihan repimistä luista. Olueksi kannattaa valita makeahko, vähäalkoholinen tumma olut. Lisäkkeeksi tempaisin juuresranskikset, joita meillä on tehty jo aikaisemmin. Kuva ei kummoista laatua ole, kun oli niin kiire syömään :D


Oluessa haudutettu possu

n. 800 g uunilihaa valmiiksi suolattuna
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2,5 dl tummaa olutta
1 rkl sinappia
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria

Kuori ja lohko sipulit. Nosta uunilihat ja sipulit laakeaan uunivuokaan tai pataan. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna olut ja valkosipulit kattilassa. Lisää sinappi, suola ja pippuri. Sekoita huolellisesti. Kaada kuuma seos lihojen päälle uunivuokaan. Kypsennä lihoja 150-asteisessa uunissa noin neljä tuntia, tai kunnes liha on mureaa. Valele lihaa paiston aikana liemellä.

Juuresranskikset (kahdelle)
300 g lanttua
150 g porkkanaa
2 rkl öljyä
suolaa
mustapippuria

Sinappikastike
1 prk ranskankermaa
1–2 rkl Dijonin kokojyväsinappia

Kuori juurekset ja leikkaa ne ohuiksi pitkiksi tikuiksi. Pyörittele kasvikset öljyssä, suolassa ja pippurissa. Levitä pellille leivinpaperin päälle. Paista juuresranskalaisia 225 asteessa 30–35 minuuttia. Kääntele kypsennyksen loppupuolella ja nosta lopuksi uunin ylätasolle, jotta ranskalaiset saavat hieman väriä. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja tarjoa juuresranskalaisten kanssa.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Takkaillan salaatti

Olimme viime viikonlopun mökillä. Pakkasimme perjantain työpäivän jälkeen extempore kamat Volvoon ja lähdimme. Vuokramökillä luksusta ovat meille takka, takkatuli ja takassa paistetut grillimakkarat, sillä puista muodostuneen hiilloksen antamaa makua ei mikään hiili- tai kaasugrilli pysty jäljittelemään. Siihen kumppaniksi tein papu-fetasalaatin (jälleen kerran). Olin ohimennen nähnyt kokeiltavan arvoisen reseptin Arlan nettisivuilla – toteutus taas omilla kommervenkeilläni tietysti.

Fetan ei ole pakko olla maustettua, pavut saavat olla sellaisia mistä itse tykkää (kidneypavut aaah!), joku voisi käyttää ilmakuivatun kinkun tilalla paistettua pekonia ja joku toinen verkkomelonia.

 
(Ties kuinka mones) Papu-fetasalaatti

150 g chilillä maustettua fetaa öljyssä
200 g papuja (ihan minkälaisia vaan tölkistä, pakkasesta tai tuoreena)
2 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
½ cantaloupe-meloni
200 g kirsikkatomaatteja
100 g vihersalaattisekoitusta
100 g ilmakuivattua kinkkua ohuina siivuina
1 dl silputtua purjoa

Sekoita pavut, sitruunamehu ja reilu loraus salaattijuuston öljyä. Kuori meloni, poista siemenet ja paloittele se. Puolita tomaatit. Aseta salaatti lautasille tai tarjoiluvadille. Levitä päälle pavut ja meloniviipaleet. Asettele päällimmäiseksi kinkkua, tomaattia, purjoa ja salaattijuustoa. Mausta vielä suolalla, mustapippurilla ja hyvällä oliiviöljyllä.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kausiruokaa

...Joka on kovin muodikasta tänä päivänä. Tämä oli nopea ja yksinkertainen valmistaa. Turskakin on mukavan neutraali kala syötäväksi. Jos joku epäilee puolukan, pekonin ja parsakaalin liittoa, ihan turhaan. Ei mulla muuta.


Turskaa pekonilla ja puolukoilla (kyllä tästä kaksi syö hyvästi)

400 g turskafileitä
300 g parsakaalia
½ pkt pekonia
½ sipuli
½ dl puolukoita
voita
suolaa
mustapippuria

Lämmitä uuni +250 asteeseen. Paloittele parsakaali kukinnoiksi ja viipaloi varsi. Laita ne uunipellille ja sekoita sekaan muutama nokare voita ja suolaa. Paista uunissa 15 minuuttia. Paloittele turska annospaloiksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi pekoni ja silppua sipuli. Paista sipulia ja pekonia pannulla, kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisää sekaan puolukka ja laita seos kulhoon. Paahda reilu klimppi voita pannulla ruskeaksi. Kaada osa kippoon, mutta jätä pannulle vähän voita kalan paistoa varten. Paista turska pannulla 3 minuuttia molemmilta puolilta. Tarjoa kala puolukka-pekoniseoksen, parsakaalien ja ruskistetun voin kera.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kouluruokien top 5 -inhokkilistan viides

Kouluruoasta on vissiin meillä kaikilla hyviä ja huonoja muistoja. Ehdoton ykkönen omalla inhokklistallani on makaroni-jauhelihasörsseli, johon oli tukittu pakastekasviksia sisältäen pitkiä vihreitä papuja ja porkkanakuutioita, ehkä jopa herneitä. Hyvänä vitosena – tomaattisilakoiden, makaronilaatikon ja jonkin sortin risottohirvityksen jälkeen – tulee harmahtavan sävyinen, vetinen ja mauton ”kana”viillokki. Siihen vielä salaattina säilöttyä kurpitsaa, niin voi jaiks!

Vähän selvitystyötä tehdessäni sain tietää, että OIKEA viillokki todellakin kuuluu tehdä kanasta ja ilman currya. Mutta se ei olisi mielestäni sama kouluruokaklassikko enää.

Kuten aikaisemmin lupasin, testasin vuosikymmenien syömättömyyden jälkeen tätä itse viriteltyä broileriviillokkia. Ihan hyväähän se oli, vasta kokattuna suorastaan herkullista kun saa itse maustaa. (Seuraavana päivänä lunchboksista nautittuna ei niinkään.)


Broileriviillokki (2 annosta)

muutama broilerinkoipi tai kolme paistipalaa luineen
suolaa
laakerinlehti
muutama mustapippuri
vettä

10 g vehnäjauhoja
10 g voita
4 dl kanalientä
1–2 tl currya jauheena
1 rkl sitruunamehua
valkopippuria
1 dl kuohukermaa
(suolaa)

Ota broilerin palat huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsennystä. Laita broilerin palat, laakerinlehti, mustapippurit ja suolaa kattilaan. Kaada päälle niin paljon vettä, että broilerit melkein peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori vaahto päältä. Keitä hiljokseen noin tunti. Nosta broilerit jäähtymään. Säästä liemi.
Irrota jäähtyneistä broilerin paloista nahka ja luut. Revi liha käsin sopiviksi suikaleiksi.
Mittaa kattilaan voi ja anna sen sulaa. Lisää vehnäjauho ja sekoita huolellisesti. Anna seoksen kypsyä muutama minuutti, mutta varo polttamasta. Lisää pienissä erissä kanaliemi ja sekoita hyvin. (Lopun broileriliemen voit pakastaa keittoja varten.) Kiehauta. Lisää mausteet, sitruunamehu ja kerma. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää joukkoon broilerisuikaleet ja kuumenna. 

maanantai 10. elokuuta 2015

Kukkokastike-kananmunasalaatti

Oi että sitten tykkään kananmunasta. Se on kuulunut aamiaiseeni viimeiset viisi vuotta, joko keitettynä tai paistettuna, enkä vieläkään ole kyllästynyt.

Hankin ihan äsköttäin Bamixin (olen haaveillut tästäkin kotitaloushärpäkkeestä useamman vuoden ajan). Kylläpä kelpaa valmistaa sillä kukkokastike-kananmunasalaatin majoneesikastike.

Salaatti sopii oikeastaan aivan kaikkeen suolaiseen, kuten hampparin täytteeksi (kuvassa sieltä pilkistää), keiton päälle, kylmäsavulohen kanssa... tai ruisleivän päälle, jos sitä söisi. Ohjeen löysin mynameisyeh-blogista.


Sriracha-kananmunasalaatti

1 raaka keltuainen
1 rkl dijoninsinappia
1 tl srirachaa (enemmänkin voi laittaa, jos tykkää tulisesta)
suolaa
mustapippuria
1 rkl sitruunamehua
1¼ dl oliiviöljyä
8 kovaksi keitettyä kananmunaa paloiteltuna
(puolikas pieni keltasipuli silppuna)
(2 valkosipulinkynttä silppuna)

Keitä kananmunat ja jäähdytä hyvin kylmässä vedessä. Kuori ja paloittele kananmunat. Sekoita keltuainen, sinappi, sriracha, suola ja pippuri kulhossa. Lisää oliiviöljy ohuena nauhana vispaten koko ajan kunnolla. Tarkista maku ja lisää sitruunamehu, kanamunat ja halutessasi sipulit. Salaatti säilyy jääkaapissa 3–4 päivää.

maanantai 3. elokuuta 2015

Maanantain miehinen makkarakeitos

Meidän perheessä on paiskittu töitä koko kesä. Onneksi kelit ovat suosineet työssä kävijää. Ihan älyttömästi uusi hiili-Weber ei ole lämmennyt. Syy edellä.

Siispä maanantai on ollut kesän keittopäivä niin kuin tänäänkin. Hankin Ottolenghin kirjan lisäksi Marc Aulénin Sopat-kirjan. Kun sai niin halvalla. Kirjan reseptien ainoa kehno puoli on, että joka ohjeessa käytetään perunaa tai pastaa. Muuten etenkin appelsiini-lanttusoppa kuulostaa joltain niin eksoottiselta, että sitä pakko kokeilla kun syksy saa. Tänään työn raskaan raatajille on tarjolla työmiehen chorizo-maissisoppaa.


Chorizo-maissikeitto

200 g chorizoa paloina
4 viipaletta pekonia suikaleina
1 keskikokoinen purjo hyvin pestynä ja viipaloituna
200 g maissia
80 g aurinkokuivattua tomaattia suikaleina
1 tl makeaa savupaprikajauhetta
1 laakerinlehti
reilu litra kasvis- tai kanalientä
2 rkl sitruunamehua
chilijauhetta tai chilitahnaa niin paljon kuin suu sietää

Käristä pekonia ja makkaran paloja kattilassa noin 5 minuuttia. Lisää purjoviipaleet ja sekoittele hetki, kunnes purjo alkaa pehmetä. Lisää kaikki muut ainekset. Keitä 5 minuuttia ja tarkasta maku.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Oliverin broileri-maissikeitto

Hra Oliverin innoittamana jatkan. Minulta oli vissiinkin jäänyt väliin Jamie Oliverin säästöateriat -sarjasta jakso, jossa broilerin tähteitä hyödynnettiin. Kertakaikkisen vastustamattomalta näytti yksinkertainen kasviksia ja broileria sisältävä keitto, joka suurustui maissin ja perunan voimin. Meillä pottu on pannassa, mutta maissi ei ihan niin kovin. Tosin en ole kummankaan kovin suuri ystäväkään.

Keiton mausta tuli hennosti mieleen kanaviillokki, josta en ole koskaan tykännyt. Pitäisi kokeilla tehdä viillokki alusta asti itse. Luultavasti saan aikaiseksi vähän maukkaampaa kuin koulukeittiössä 20 vuotta sitten nauttimani. Tai sitten viillokki pääsee hyvin harvalukuisten inhokkiruokien listalle.


Broileri-maissikeitto

400 g kypsää, paloiteltua broileria
1 l kanalientä (broilerin koivet tai reisipalat voi keittää vedessä
kypsiksi mausteiden kera ja keittoliemen voi käyttää keitossa)
muutama viipale pekonia
1 iso keltasipuli
3 reilua porkkanaa
nippu persiljaa
200 g maissia
¾ dl kuohukermaa
mustapippuria
suolaa

Paista silputtu pekoni rapsakaksi pannulla ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Kuullota pilkottua sipulia ja porkkanaa pekonin rasvassa pannulla noin viisi minuuttia. Kaada kasvikset kanaliemen sekaan kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää persilja. Keitä kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Lisää maissi ja kiehauta. Surruuta sauvasekoittajalla osa keitosta sileäksi. Jätä keittoon kuitenkin sattumia. Lisää broileri, kerma ja mausteet ja kiehauta. Tarjoa pekonin kera.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Piirakkaviikko

Tällä viikolla meidän kotitaloudessa on syöty piirakoita oikein urakalla. Herne-pinaattipiirakka ei kovin kummoisesti makuhermoja kutkuttanut, mutta J. Oliverinvuohenjuusto-tomaattipiirakka sitä vastoin ei pettänyt.

Tein pohjan gluteenittomaksi, koska oma, eikä kovin siipankaan vatsa tahdo sietää viljaa. Viljaa syövä voi käyttää pohjaan valmiista voitaikinaa. Gluteeniton Pofiber toimii mielestäni aika hyvin sekä suolaisissa että makeissa leivonnaisissa. Sen maku on sopivan mieto. Tämä juustoinen piirakka on aika tuhtia ruokaa ja se sopii päivälliseksi siinä missä piffi ja perunat.


Vuohenjuusto-tomaattipiirakka

Gluteeniton pohja
½ dl fibrexia
½ dl psylliumia
½ dl kylmää vettä
½ tl leivinjauhetta
½ dl mantelijauhetta
1 ½ dl pofiberia
100 g voita sulatettuna

Täyte
150 g aurinkokuivattua tomaattia
3 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
200 g cheddaria tai gruyerea
suolaa
mustapippuria
1 pieni vuohenjuusto pötkö

Sekoita fibrex ja psyllium veteen. Anna turvota 10 minuuttia ja lisää loput aineet. Levitä seos kostutetuin sormin piirakkavuokaan. Tee tomaateista tahna tehosekoittimessa. Levitä tahna piirakkapohjan päälle. Sekoita kananmunat ja kerma keskenään. Mausta seos ja lisää siihen juustoraaste. Kaada piirakkapohjan päälle. Leikkaa vuohenjuustosta viipaleita ja asettele ne piirakan päälle. Paista uunin alatasolla noin 40 minuuttia tai niin kauan, että piirakan pinta on kauniin ruskea.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Avomaankurkun parempi salaatti

Grillata ei oikein tällaisilla keleillä huvita, mutta kesäsalaattia voi syödä siitä huolimatta. Uusimassa Glorian ruoka & viini -lehdessä piisaa salaattireseptejä ja vähän muuntelemalla johtuen nykyisen asuinpaikkani hivenen rajoittuneesta kasvistarjonnasta (miksi hyllyssä on sen seitsemää lajia paprikaa, muttei ensimmäistäkään fenkolia?) sain oivallisen salaatin.

Aiemmalta ison kaupungin kauppareissulta mukaan oli tarttunut valkoinen naurisnippu, josta naatit pakastin silputtuna pata- tai muhennosruokaa varten. Käytin jäljellä olleet mukulat salaattiin korvaten niillä retiisin. Pikkunauriita syö ihan ilokseen, sen verta maukkaampia ne ovat kuin myöhäisemmät lajitoverinsa.

Kastike on tämänkin salaatin suola. Vuohen tuorejuusto on niin hyvää, että söin lopun purkin mansikoiden kera. Nam nam nam! Ruoka on vaan aika iloinen asia.

 
Kesäkurkkusalaatti

3 avomaankurkkua
6 retiisiä tai 2 pikkunaurista
½ punasipuli
½ dl tilliä silppuna

Kastike
100 g pehmeää vuohenjuustoa
0,75 dl turkkilaista jogurttia
1 valkosipulinkynsi silputtuna tai murskeena
½ rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Leikkaa huuhdotut kurkut ja retiisit tai nauriit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja suikaloi myös sipuli. Sekoita kulhossa yhdessä tillin kanssa. Tee kastike sekoittamalla ainekset keskenään. Sekoita kastike kasvisten joukkoon tai annostele se vasta tarjoamisvaiheessa salaatin päälle.

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kukkislätyt

Hain justiinsa postista Ottolenghin ja Tamimin kirjan Ottolenghi. Tänään en ehätä siihen paneutua sen kummemmin, mutta päivällinen viritti jo kasvispainotteisiin resepteihin. Jo ennen muuttoa kokeiltavien reseptipinossa on pyörinyt kukkakaalilätyt. Yhdenlaisia olen joskus parisen vuotta sitten tehnyt, enkä oikein lämmennyt tuolloin.

Tunnetusti viljaa ja hiilareita välttelevät ovat kokeilleet kaiken maailman lättyviritelmät, joita voisi käyttää pizzapohjina ja tortilloina. Nämäkin Pirkan lätyt sopivat samaan kategoriaan. Lätyt toimivat hyvin, jos ei lastaa niitä täyteen tavaraa. Mutta täytettä pitää ehdottomasti olla, sellaisenaan nämä eivät ainakaan minulle maistu.


Kukkakaalipizzat

1 (800 g) kukkakaali
2 kananmunaa
2 dl juustoraastetta
1/4 tl suolaa
mustapippuria

Pinnalle
1 prk maustettua ranskankermaa
fetakuutioita
150 g kurkkua kuutioina
120 g kirsikkatomaatteja puolitettuina

Leikkaa kukkakaalista lehdet pois. Hienonna kukkakaali muruiksi tehosekoittimella. Sekoita kukkakaalimurun joukkoon munat, juustoraaste, suola ja pippuri. Muotoile massasta lusikan avulla pellille leivinpaperille viisi pyöreää, ohutta pohjaa halkaisijaltaan 15–20 cm. Paista +200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes pohjat ovat kypsyneet ja saaneet hieman väriä. Levitä ranskankerma, feta, kurkkukuutiot ja kirsikkatomaatit pohjien päälle.

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Tatti ja possu tahnassa

Juhannus on mennyt vaihtelevassa kelissä Keski-Pohjanmaalla, mutta takuuvarmasti mieheni on jälleen kerran juhannuksen töissä. Ei kai auta hänen edes lotota, kun hänkin sen lottovoittonsa lunasti, kun minut sai (jos nyt pieni huumoripläjäys tähän sallitaan).

Jonkun kerran on tullut tätä herkkusieni-pekonitahnaa tehtyä. Se maistuu erityisen hyvin kauden grillikasvisten tai burgerin kostuttajana. Lisäksi makua voi varioida vaihtamalla tuorejuuston mauksi ihan mitä tykkää.


Herkkusieni-pekonitahna

50 g herkkusieniä grillattuna
2 viipaletta pekonia paistettuna rapeaksi
5 valkosipulinkynttä grillattuna ja kuorittuna
100 g maustettuna tuorejuustoa (Taco toimii aina ja ikuisesti)
2 rkl tuoretta persiljaa
mustapippuria
tarvittaessa suolaa

Sekoita ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tahnaksi. Tarkista maku. Lisää suolaa tarvittaessa.


tiistai 16. kesäkuuta 2015

Oman sortin arki-chermoula

Taisin laittaa chermoulan korvan taakse Yotam Ottolenghin Välimeri lautasella -sarjasta menneenä keväänä. Kokeilin vähän fiksata pikapikaa ylös kirjoitettuja ainesosaluettelon raaka-aineita. Tuore korianteri korvautui kuivatulla siemenillä ja lehtipersiljalla.

Eipä se haittaa, sillä käsittääkseni marokkolaisen chermoulan ”oikeita” reseptejä on melkein enemmän kuin kastikkeen kokkaajia. Kastiketta voi käyttää myös marinadina. Itse kokeilin Yotamin innoittamana maustaa kalaa – perisuomalaista silakkaa.


Chermoula

pari valkosipulinkynttä
2 tl juustokuminaa
korianteria oman maun mukaan (tuoreena tai siemeninä)
1 sitruunan kuori raasteena
loraus sitruunamehua
½ rkl makeaa savupaprikajauhetta
ripaus chilijauhetta
tuoretta lehtipersiljaa
suolaa
½ dl oliiviöljyä

Murskaa kuivat mausteet ja valkosipuli morttelissa tai maustemyllyssä. Lisää sitruunankuori ja -mehu, öljy ja persilja. Muussaa melko sileäksi. Tarkasta maku.

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Bloody Mary -naudanpata

Luvattoman pitkä tauko näistä blogihommista, mutta mutta... Työpaikkaa ja paikkakuntaa on taas vaihdettu. Onneksi tällä kertaa asuinympäristö on niin tuttu, ettei tarvitse totutella kovin paljon ainakaan ihmisiin.

Elimme toukokuun lähestulkoon eineksillä ja mieskin pääsi vasta pari viikkoa sitten asumaan omien töittensä takia saman katon alle kanssani, joten kunnon aterioita emme ole ehtineet juuri nauttimaan. Uusi Weberin vähän laadukkaampi grilli on nyt kuitenkin hankittu ja sillä kyllä kelpaa paistella, kunhan vaan aurinko paistelisi. Mutta asiaan.

Ei kovin kesäistä, mutta naudanpataa ajattelin tempaista viikonlopun kunniaksi. Hra Oliverin Fiilisruokaa-kirjan (älytön käännös kirjan alkuperäisestä nimestä) yksinkertainen Bloody Mary-naudanpata oli pakko kokeilla. Niin kuin kaikki kirjan reseptit, myös tämä vie useamman tunnin kypsentää. Naudan sisäpaisti, jonka sain käsiini matkan päästä hypermarketista, oli niin jänkkyä tavaraa, ettei sitä saanut millään konstilla ihan mureaksi. Mutta tarkoitus olisi siis saada liha niin mureaksi, että sen voi repiä hajalle.

Bloody Mary -naudanpata (8 annosta)

1 kilo naudan jänkinpää palaa, kuten rintaa, selkäpaistia, ulkopaistia...
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
1 sellerimukula
4 pientä punasipulia
rosmariinia (jos tuoretta on tarjolla, niin tietysti sitä)
2 laakerinlehteä

Bloody Mary -seos
1 sitruunan mehu
700 g paseerattua tomaattia
2 rkl worcestershirekastiketta
muutama tippa tabascoa
3 rkl vodkaa

Kuumenna uuni +130 asteeseen. Paista öljyssä kasarissa suolattuun ja pippuroituun naudanlihaan ruskea paistopinta. Pilko kuoritut selleri ja sipulit reiluksi paloiksi. Nosta liha pois kasarista napakan kokoiseen uunipataan ja laita tilalle kasvikset. Anna paistua 5–10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat vähän pehmenneet. Sekoita Bloody Mary -seos kannussa ja kaada kasariin. Lisää yrtit ja reilusti suolaa sekä pippuria. Kiehauta ja kaada lihan päälle. Peitä pata foliolla tai kostutetulla leivinpaperilla. Kypsennä pataa uunissa 5–6 tuntia tai niin kauan, että liha alkaa hajota. Tarjoa perunamuusin tai grillattujen parsojen kera.

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Provencalen lehtipihviä

Täällä länsirannikolla asuessani olen väistämättä joutunut käyttämään pitkään koulun penkillä tankattua ruotsin kieltä. Ja ihan hyvä niin.

Paikallinen lehtitarjonta on hieman erilaista kuin muualla Pohjanmaalla (P-, K- ja E-), sillä kauppojen lehtihyllyjen kielijakauma kahden virallisen kielen osalta on puolet ja puolet. Ruotsalaiset ruokalehdet ovat mielenkiintoista tutustuttavaa jo entisen toimittajan taustani vuoksi. Yllättävä reseptien yksinkertaisuus leimasi ainakin Elle Vin & Mat -lehteä. Enkä tarkoita tätä pahalla.

Provencalen lehtipihviä olen tehnyt jo muutamaan otteeseen, vaikka ruoka syksyyn sopiikin paremmin. Tämä ruoka on mainio viikonlopun aloitusruoka nopeutensa ja yksinkertaisuutensa takia. Olen kokeillut valmistaa ruoan naudan kulma- ja sisäpaistista. Molemmilla lopputulos on ollut yhtä hyvä, vaikka kulmapaisti saattaa olla sitkaisempaa.


Lyxig lövbiff Provencale (4–6 hengelle)

800 g lehtipihviä
voita
1 keltasipuli hienonnettuna
2 dl vettä
1 lihaliemikuutio
3 dl ranskankermaa (rasvaa vähintään 28 %)
4–5 rkl Provencen sinappia
suolaa
mustapippuria

Provencen sinappia voi olla vaikea löytää, joten tee sinappi itse seuraavalla ohjeella:
1 dl ranskalaista sinappia
1 hienonnettu valkosipulinkynsi
2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
2 rkl hienonnettua, grillattua paprikaa

Suikaloi lehtipihvit ja paista ne voissa sipulin kanssa. Siirrä kattilaan tai pataan. Kaada vesi pannun kautta kattilaan. Lisää liemikuutio, ranskankerma ja sinappi. Sekoita hyvin.Anna porista hetken. Lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Soosi ei juuri tarvitse suolaa, koska sinappi maustaa sen hyvin.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Nokilohi

He, jotka eivät voi syödä grillimakkaran mustunutta kuorta, voivat hyvillä mielin skipata seuraavan reseptin. Nokilohi nimittäin käryää ja jättää pannun pohjalle todella myrkyllisen näköisen mustan karstan. Mutta on hyvää.

Ohjeen otin viimeisimmästä Glorian ruoka & viinistä. Uutistoimittaja Piia Pasasen reseptikokonaisuus lehdessä oli muutenkin parasta antia sitruunaisine suklaakakkuineen (en aio kuitenkaan kokeilla) ja poro-leipäjuustopiirakoineen (josta sainkin idean viikonlopulla häämöttäviin karaokekarkeloihin mieheni siskon luona).

Omasta nokilohestani oregano uupui kauppareissu-unohduksen takia ja curryjauhe sen takia, että inhoan sitä. Cayennepippuria laitoin sen tulisuuden vuoksi varovasti. Seuraavalla kerralla uskallan laittaa koko määrän.


Pasasen nokilohi

1 kg nahallista lohifileetä
1 dl voisulaa

Mausteseos
2 rkl paprikajauhetta
2 tl mustapippuria
2 tl kuivattua timjamia
2 tl kuivattua oreganoa
(2 tl curryjauhetta)
2 tl (palmu)sokeria
1 tl cayennepippuria
2–3 tl suolaa

Sekoita mausteseoksen aineet keskenään. Viipaloi lohi annospaloiksi ja kasta sulatettuun voihin. Mausta mausteseoksella ja paista grillissä valurautapannulla tai muurikalla ensin nahkapuoli ylöspäin. Anna hiillostua kunnolla tummaksi.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Sydämellistä possupataa

Vuosi kaupalla kokeilulistalla ollut possun sydän pääsi tänään vihdoin kokeiltavaksi. Ajattelin lähestyä vierasta raaka-ainetta helpoimmalla tavalla eli maustamalla sitä reilusti. Ihan mahdottomasti ajatus possun sydämestä lautasella ei kuitenkaan kauhistuttanut, sillä olen syönyt hirven sydäntä. Sydän ei mielestäni maultaan eroa juuri lainkaan paistista, fileestä, niskasta... Maksan syöminen vaatii paljon enemmän makuhermoilta. Sama minkä otuksen sydäntä aikoo nauttia, on hyvä muistaa, ettei ruoka valmistu käden käänteessä. Sydänliha kun ei mureudu hetkessä.


Sydän-paprika-tomaattipata

150 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 varsisellerin vartta
200 g porkkanaa
200 g paprikaa
300 g possun sydäntä
makeaa paprikajauhetta
savustettua paprikajauhetta
juustokuminaa
cayennepippuria
suolaa
1 tlk tomaattimurskaa
lihalientä

Pilko kasvikset. Kuullota niitä öljyssä isossa kattilassa, kunnes ne hieman pehmenevät ja saavat väriä. Nosta kasvikset kattilasta. Siivoa possun sydämestä kalvot sekä verisuonet ja pilko reiluhkoiksi palasiksi. Paista sydämen palaset ja mausteet samassa kattilassa kuin kasvikset. Laita kasvikset sydämen sekaan ja lisää tomaattimurska sekä lihaliemi. Hauduta pari tuntia hiljaisella tulella.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Jokavuotinen kevätpiirakka

Kevätpiirasta pukkaa, vaikka sää ei suosi sitten lainkaan. Reseptin pohjan otin talteen Pirkasta ja vähän fiksailin sitä omaan hoppuuni sopivaksi. Viitseliäs tekee piirakkapohjansa itse ja sivelee kurpitsaviipaleet valkosipuliöljyllä. Piirakka sopii myös myöhäiselle aamiaiselle, jotka näin pitkinä pyhinä ovat melko todennäköisiä.


Feta-kesäkurpitsapiirakka

1 pkt valmista piirakkataikinaa

Täyte
1 tlk fetajuustoa
2 kananmunaa
1½ dl maitoa
2 rkl pestoa
mustapippuria
200 g kesäkurpitsaa ohuina viipaleina
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä

Marinoidut tomaatit
250 g kirsikkatomaatteja
1 rkl neitsytoliiviöljyä
2 tl balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
tuoreita basilikanlehtiä

Taputtele sulanut taikina voidellun irtopohjavuoan (noin 20 cm halkaisijaltaan) pohjalle ja reunoille noin 3 cm:n korkeudelle. Hienonna fetajuusto haarukalla ja levitä tasaisesti piirakkapohjalle. Vatkaa munat, maito, pesto ja mustapippuri sekaisin. Kaada muna-maitoseos pohjan päälle. Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi esimerkiksi juustohöylällä ja peitä piirakan pinta tiheästi limittäin ladotuilla viipaleilla. Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita oliiviöljyyn. Voitele kesäkurpitsat valkosipuliöljyllä. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 35–40 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsä.

Halkaise kirsikkatomaatit. Sekoita kulhossa öljy ja balsamiviinietikka. Lisää ripaus suolaa ja pippuria. Sekoita joukkoon kirsikkatomaatit. Anna maustua huoneenlämmössä. Lisää tuoreita basilikanlehtiä juuri ennen tarjoilua. Lusikoi marinoituja kirsikkatomaatteja piirakan päälle.

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Selleri-sitruunasalaatti

Yle Teeman kevään aiheena on ollut ruoka. Ilokseni kanava on muiden herkkujen lisäksi (Asia on pihvi, Patakakkonen, Rick Steinin Intian seikkailut, Ruoka-Suomi jne...) esittänyt Yotam Ottolenghin Välimerta käsittelevää ruokasarjaa. Parhaillaan esityksessä on jo toinen saman alueen ruokia käsittelevä sarja.

Alun perin Israelista kotoisin olevan, nyttemmin brittiläistyneen Ottolenghin ruoanlaittoa leimaa sitruunat ja kasvispainotteisuus... Joka ei allekirjoittanutta nykymieltymyksilläni haittaa yhtään (nimimerkki Koko viikon linssilaatikkoa työlunchboxissa eväänä). Ja sitruunanhan ottaisin ruoka-aineista autiolle saarelle juuston ja valkosipulin lisäksi.

Tämän selleri-sitruunasalaatin nappasin Tunisian jaksosta, jossa Yotam valmisti tätä pikkukalojen kaveriksi. En ole salaattia vielä kalan kanssa nauttinut, mutta kuvittelisinpa, että grillattujen ahventen kanssa se passaa varsin hyvin. Eikä haittaa, vaikka varsiselleri on salaatissa raakana.


Yotamin selleri-sitruunasalaatti

4 varsisellerin vartta
1 iso paahdettu vihreä paprika
(lehti)persiljaa
1 valkosipulinkynsi
1 sitruuna
kourallinen hyvälaatuisia oliiveja
ripaus chilihiutaleita
oliiviöljyä
suolaa

Pilko varsiselleri erittäin pieniksi kuutioiksi. Paloittele ronskimmin paprika. Silppua persilja ja valkosipuli. Kuori veitsellä leikaten sitruuna. Älä jätä siihen valkoista kalvoa, sillä se on kitkerää. Paloittele kuorittu sitruuna. Sekoita kaikki ainesosat kulhossa ja lisää suolaa, chiliä ja öljyä. Maista ja fiksaa maku kohdalleen. Salaatti on parhaimmillaan hetken maustumisen jälkeen huoneenlämpöisenä.

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Sipulikeitto sanoo Muuuu!

Halvat ja vielä halvemmat ruhonosat ovat kuulemma Glorian ruoka ja viini -lehden mukaan nyt hot. Viimeisimmässä lehdessä onkin sipulikeiton ohje, johon tulee häränhäntää. Ravintola Kuurnassa tarjoillaan samantyyppistä soppaa. Minä en niistä ravintoloista tiedä, kun en pääkaupunkiseudulla asu.

No, lehden kuva oli sen verta houkutteleva, että viikonloppulistallehan keitto meni suitsait. Aikaa kannattaa varata reilusti tämän sopan tekoon. Häntiä pitää muhuuttaa uunissa nimittäin kellon ympäri. Itse vähän ”hätäilin” ja laitoin uunista lämmöt pois kahdeksan tunnin kohdalla. Toinen kärsivällisyyttä vaativa vaihe on sipuleiden kuorinta ja viipalointi. Hyväksi avuksi osoittautui jälleen kerran mandoliini. En tirauttanut kyyneltäkään. Ja vielä kannattaa muistaa, että keittoon laitettava punaviini täytyy olla sen verta maukasta, että sitä voi myös selvin päin juoda sellaisenaan.


Häränhäntäinen sipulikeitto (kaksi litraa)

500 g häränhäntää
1 reilu porkkana
1 varsisellerin varsi
250 g sipulia
4 valkosipulikynttä
1 ½ dl punaviiniä
vettä

Keittoon
700 g sipulia
2 valkosipulinkynttä
öljyä
rosmariinia
timjamia
1 laakerinlehti
2 dl punaviiniä
¼ dl tummaa balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Paahda häränhäntiä 180 asteessa 20 minuuttia. Paloittele porkkana ja varsiselleri, kuori ja lohko sipuli. Kuori valkosipuli. Heitä kaikki pataan ja häränhännät myös. Lisää viini ja vettä niin paljon, että ainekset peittyvät. Peitä pata kannella ja laita hautumaan 100-asteiseen uuniin 8-12 tunniksi. Nosta hännät pois padasta ja siivilöi liemi kattilaan. Revi liha häränhännistä ja jätä odottamaan. Tee keitto. Kuori sipulit. Viipaloi ne ja ruskista öljyssä kattilassa. Lisää yrtit. Kaada viini ja etikka joukkoon. Keitä 5 minuuttia. Lisää siivilöity liemi ja liha. Keitä, kunnes sipulit ovat pehmeitä. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Maiskis, sillikaviaaria!

Tätä tuhtia pikkuruokaa voisi nauttia milloin tahansa – aamupalaksi, illan alkajaisiksi tai päätteeksi. Erityisen hyvin se sopii nautittavaksi ruisleivän kera, mutta ihan sellaisenaankin se maistuu herkulta. Itse en vaivaudu maustamaan seosta edes mädillä. Niin yksinkertaisen hyvää.

Sillikaviaari

4 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 matjessillifileetä
1 prk ranskankermaa
1 rkl sinappia
½ punasipuli hienonnettuna
nippu tilliä tai ruohosipulia silputtuna
(kirjolohenmätiä tarjoiluun)

Halkaise kananmunat ja irrota varovasti keltuaiset valkuaisista. Muusaa keltuaiset kulhossa haarukalla. Pilko sillifileet kuutioiksi ja laita kulhoon. Lisää ranskankerma, sinappi, punasipuli ja tilli tai ruohosipuli. Sekoita hyvin. Täytä kananmunan puolikkaat kaviaarilla ja nauti heti. Yli jääneen sillikaviaarin voit nautiskella sellaisenaan, ruisleivän päällä tai pottujen kera.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Maailman parhaan rikosetsivän chilin perässä

Tässä uusintana viime kesänä blogistani mystisesti kadonnut chiliresepti.
Olin aivan ikionnellinen, kun aviomieheni hankki minulle Columbo-sarjan seitsemän ensimmäistä kautta. Niitä olemme katsoneet nyt koko kesän iltapaloina ennen nukkumaan menoa. Jostain syystä useimmissa dekkarisarjoissa päätähti myös syö. Erityisesti komisario Frostin englantilaiset aamiaiset ja välipalana rikosten selvittelyn lomassa nautitut paahtoleivät pavuilla huvittavat. Frost syö käytännössä koko sarjan ajan ja huipentumana vielä polttaa asuntonsa valmistaessaan ranskanperunoita.

Columbo rakastaa chiliä ja syö sitä useammassa jaksossa. Yhden ravintolan chilin hinta tosin kauhistuttaa riekaleisissa kengissä ja ultiromulla ”eurooppalaisella harvinaisella autolla” ajavaa pihiä ylikomisariota. Siispä chilin tekoon.

Chiliohjeita on netti pullollaan, mutta autenttisimpia lienevät Atlantin toiselta puolen bongatut reseptit. Muutamaa yhdistelemällä loin ihka oman reseptini, joka sai suuret kehut mieheltäni. Annoin ruoan hautua yön ylitse matalassa lämmössä uunissa. Lämmityksen teimme grillissä foliorasiassa. Päälle vielä ranskankermaa tai hyvin sulavaa mietoa juustoa ja palanpainikkeeksi kylmää, kevyttä olutta.


Columbon chili

400 g naudan paistijauhelihaa
1 isohko keltasipuli pieneksi silputtuna
1 tölkki tomaattimurskaa
1,5 rkl tomaattipyreetä
1 tölkki kidneypapuja valutettuina ja huuhdeltuina
2–3 valkosipulinkynttä murskattuna
½ tölkki lager-olutta
1–5 chipotle-chiliä (saa ainakin tölkissä säilöttynä tavallisista ruokakaupoista)
oreganoa
worchestershirekastiketta
lihafondia
tilkka vettä
juustokuminaa
mustapippuria
suolaa

Tarjoiluun
ranskankermaa tai hyvin sulavaa, mietoa juustoa
limetin lohkoja

Paista huoneenlämpöistä jauhelihaa uunin kestävässä kattilassa tai padassa. Murustele jauheliha paistinlastalla mahdollisimman ryynimäiseksi. Lisää sipulit ja kuullota hetki. Lisää tomaattimurska ja -pyree sekä olut, pavut ja pilkotut chipotlet. Kiehauta ja lisää mausteet. Lisää vettä niin, ettei chili pääse kuivumaan tyystin uunissa. Voit lisätä vettä haudutuksen aikana tarvittaessa.
Kypsennä 12 tuntia 75-asteisessa uunissa leivinpaperin alla. Leikkaa leivinpaperista astiaan sopiva palanen chilin peitoksi. Chilin voi nautti heti tai säästää seuraavaan päivään ja lämmittää joko hellalla, uunissa tai grillissä.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Säikähysperunat

Ruoalla rakastaminen on sukuvikani. Äidinäitini kirjaimellisesti asui hereilläoloaikansa keittiössä. Mummuni tykkäsi tehdä ruokaa ja vielä enemmän hän tykkäsi siitä, että se maistui syöjille. Pöydästä ei koskaan voinut nousta vakuuttelematta useampaan otteeseen mahan olevan ihan täynnä.

Mummuni keittiössä pääraaka-aineita olivat perunat, maito ja jauhot. Niistä valmistuivat niin plätyt, leipä kuin lihaperunatkin. Eli säikähysperunat. Lihaperunoiden nimen historiasta minulla ei ole tietoa, mutta paljon paremmilta ne kuulostavat kuin lihaperunat.

Muistan hyvin säikähysperunat. Mummuni oli pieninyt melko vankkatekoisella keittiöveitsellään sianlihan aivan pienenpieniksi paloiksi ja paistanut ne valurautapannulla mustan puhuviksi. Maun muistan myös hyvin: se on yhdistelmä täyteläistä possun rasvaa, kunnon jodioitua ruokasuolaa ja voimakkaan makuista Rekord-perunaa. Rekordia ei harmikseni pahemmin mistään enää saa.

Olen nyttemmin oivaltanut, että alun alkaen ruoan pariin minut on tainnut innoittaa mummuni, ei Jamie Oliver. Sen verran paljon mummun ruokia söin, seurasin niiden valmistusta vierestä ja tein hänen kanssaan niitä yhdessä.


Säikähysperunat eli Rebekka-mummun lihaperunat

8 hyvän kokoista perunaa
300 g lihasuikaleita
100 g kylkisiivua
suolaa
vettä
tarvittaessa voita lihojen paistamiseen

Kuori perunat ja lohko ne sopiviksi suupaloiksi. Pieni lihasuikaleet pienemmiksi paloiksi ja suikaloi kylkisiivuviipaleet. Käristä lihat reippaan ruskeiksi paistinpannulla. Paras tähän tarkoitukseen on valurautapannu. Lisää pannulle tarvittaessa nokare voita paistamisen aikana. Keitä perunat kypsiksi. Kaada joukkoon paistetut lihat ja huuhtele pannu vedellä. Kaada huuhteluvesi kattilaan. Mausta suolalla ja kiehauta.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Korelaista possunfileetä eli hojo hojo -filettä

Avasin grillauskauden viime viikon perjantaina syöden hyvillä mielin pelkkää Atrian käristemakkaraa seisoen grillin vieressä. Tarkoitus oli alun perin grillata sunnuntaina korealaista possunfilettä pihalla siitä käytännön syystä, että possun suikaleiden paistaminen on melko sottuista puuhaa liedellä. Mutta mutta... pohjoistuuli sotki suunnitelman. Viima oli sen verran hyytävä, vaikka aurinko paistoikin, että päätin mieluummin nöyrtyä siivoamaan paistamisen roiskeet sisätiloissa.

Vielä en ole saanut käsiini Glorian ruoka ja viini -lehden reseptissä mainittua ja muualla lehdessä mainostettua gochujan-chilitahnaa. Lupausten mukaan se on vielä tujumpaa kuin kukkokastike sriracha. Maistaahan uutta chilitahnaa täytyy. Pakkaus painaa tosin hulppeat 500 grammaa. Onneksi meidän perheessä on ainakin miehellä betonista suu – mitä tulisempaa, sen parempaa hänen mielestään.


Daeji gogi eli korelaista possunfileetä

600 g porsaan sisäfileetä
2 rkl seesaminsiemeniä
2 rkl öljyä

Marinadi
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl hienonnettua inkivääriä
3/4 dl soijakastiketta
2 rkl seesamiöljyä
2 rkl palmusokeria
1 tl korealaista gochujang-chilitahnaa tai sriracha-chilikastiketta
1/2 tl mustapippuria myllystä

Lisäksi
salaatinlehtiä
korianteria, minttua
pikkelöityjä kasviksia

Pikkelöidyt kasvikset

4 porkkanaa
300 g retikkaa
1 pieni kurkku
1 punainen chilitahnaa

Marinadi
4 valkosipulinkynttä
1½ dl sokeritonta riisiviinietikkaa
1 dl vettä
2 rkl palmusokeria
½–1 rkl suolaa

Tee ensimmäiseksi pikkelöidyt kasvikset. Kuori porkkanat ja retikka. Leikkaa kaikki kasvikset tikunohuiksi. Nopeasti tämä käy laatuunsa mandoliinilla tai julienne-raastimella. Laita jokainen kasvislaji omaan kulhoonsa. Silppua chili ja laita se porkkanakulhoon. Viipaloi kuoritut valkosipulin kynnet. Sekoita ne ja muut marinadin ainekset ja jaa seos kasvisten päälle. Anna maustua jääkaapissa vähintään 4 tuntia.

Valmista possumarinadi. Kuori ja lohko sipuli, viipaloi valkosipulit ja hienonna inkivääri. Yhdistä ne soijan, öljyn, sokerin, chilitahnan ja pippurin kanssa. Sekoita possunfilee joukkoon ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunnin ajan.
Ota liha noin puoli tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön. Leikkaa fileestä ohuita viipaleita. Paista öljytyssä grillissä tai parila- tai paistinpannussa kypsiksi, noin 3–6 minuuttia. Ripottele seesaminsiemeniä päälle. Tarjoa liha salaatinlehteen käärittynä pikkelöityjen kasvisten kera.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Avokado-wasabitahna

Alkaa olla iltaa istuessa jo niin maisteltuja kaiken maailman juustot, että jotain uutta on pakko kokeilla. En välitä hirvittävästi avokadosta sellaisenaan esimerkiksi salaatissa, mutta erilaisina tahnoina hyvin maustettuna se maistuu. Avokadon ja wasabin yhdistelmä on valtavan maistuva.

Tämä sanomalehdestä poimittu napsoteltava on eittämättä kaikkien ravitsemussuositusten mukaan terveellistä. Kun vaivautuu tekemään näkkärinkin itse, tietää mitä saa. Siemennäkkärin valmistus on todella helppoa ja se sopii paremmin kuin hyvin hiilihydratteja välttevän suuhun. Näkkärin ohjeen löydät esimerkiksi Hiidenuhman keittiössä- tai Lämmöllä tehtyä -blogista.


Avokado-wasabitahna

2 avokadoa
1–2 dl turkkilaista jogurttia
½ limetin mehu
töräys wasabitahnaa (itse tykkää kohtuu tujusti wasabilta maistuvasta)
ripaus suolaa
ripaus (palmu)sokeria

Tarjoiluun
graavilohta
siemennäkkäriä

Muussaa kuoritut avokadot ja lisää sekaan jogurtti sekä limetin mehu. Lisää wasabitahna, suola ja sokeri ja sekoita hyvin. Maista ja lisää tarvittaessa limetin mehua ja wasabia. Tarjoile siemennäkkärin päältä lohen kera. Jos tahnaa jää, se sopii mainiosti nautittavaksi aamupalalla leivän tai munakkaan kera.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Punakaalirösti

Kasvisruokateema senkun jatkuu. Mieheeni ei oikein ole uponnut punakaali, eikä rösti – tähän asti. Punakaaliröstiä hän syö hyvillä mielin, jopa santsaten. No ei kai ruoka voi maistua huonolle, kun siinä on sulatettua juustoa. Se pelastaa yleensä kehnommankin ruoan. Ohjeen löysin viime vuoden viimeisestä Pirkasta.

Punakaalirösti (kuudelle) 

500 g punakaalia
3 kananmunaa
½ pss juustoraastetta
meiramia
suolaa
mustapippuria
1 rkl voita

Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Parhaiten se onnistuu mandoliinilla. Sekoita joukkoon kananmunat, juustoraaste ja mausta. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja nosta uuninkestävä valurautapannu uuniin kuumenemaan. Lisää rasva kuumalle pannulle ja laita pannu vielä hetkeksi uuniin. Kaada kaalimassa kuumalle pannulle ja paista noin 15 minuuttia. Käännä rösti lautasen avulla. Paista vielä noin 10 minuuttia. Tarjoa rösti heti.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Lasagne paahdetuista kasviksista

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun pyhäilykausi on ohitse. Eilenkin loppiaisena olin pitkästyä hengiltä, ihan vaan tekemisen puutteen vuoksi. Joulu meni ruokien osalta aika kohdilleen: Mitään ei jäänyt yli, eikä kinkkuunkaan ehtinyt kyllästyä. Sen verran pienen potkaleen ostimme.

Joulun jälkeinen ruokalistamme on ollut enemmän tai vähemmän kasvispainotteinen. Tässä yksi kasvissadosta, lasagne paahdetuista kasviksista. Kaikki laatikkotyyppiset ruoat ovat haastavia kuvattavia, joten koittakaa ottaa selvää, mitä kuva esittää. Ohjeen pohja on Etiketti-lehdestä viime vuodelta. Viimeinkin näyttää siltä, että olen päässyt jyvälle pehmeän vuohenjuuston mausta. Tähän ruokaan se istuu erityisen hyvin.


Lasagne paahdetuista kasviksista

Kasvikset
noin 0,6 kg myskikurpitsaa kuutioina
2 porkkanaa

1 paprika
2 valkosipulinkynttä
1 punasipuli
oliiviöljyä
rosmariini
a kuivattuna tai tuoreena
1 tl suolaa
mustapippuria

Tomaattikastike
1 prk kuorittuja tomaatteja
loraus punaviiniä tai roiskaus punaviinietikkaa
ripaus sokeria
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
0,
5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä paloinakourallinen tuoreita yrttejä tai muutama tl kuivattuja yrttejä
 
Lisäksi  
200 g vuohenjuustoa 
6–8 lasagnelevyä
2 dl raastettua parmesaania
tai mozzarellaa

Kuori ja pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi. Pilko myös sipulit. Yhdistä kaikki kasvikset ja lisää öljy ja mausteet. Kypsennä kasviksia uunin keskitasossa puolisen tuntia, kunnes kasvikset ovat pehmeitä.
Tee tomaattikastike kasvisten kypsyessä. Kaada säilötyt tomaatit kattilaan ja anna kiehua keskilämmöllä noin 25 minuuttia. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla. Viipaloi aurinkokuivatut tomaatit ja hienonna yrtit. Sekoita ne kastikkeeseen. Sekoita paahdetut kasvikset kastikkeeseen.
Kokoa lasagne. Levitä hieman tomaattikastiketta vuoan pohjalle ja murustele vuohenjuustoa päälle. Levitä kerros lasagnelevyjä päälle. Lisää kastiketta ja juustoa ja sitten taas lasagnelevyjä. Tee 3 kerrosta. Laita päällimmäiseksi kastiketta, vuohenjuustoa ja juustoraastetta pinnalle. Kypsennä 200-asteisen uunin keskiosassa 20–30 minuuttia.