Cubano – kuubalainen täytetty leipä

Missä lehdessä se mahtoikaan olla, kun näin tällaisen herkkuleivän? Pakkohan cubano oli laittaa kesäloman kokkauslistaan. Ison lihan palasen kypsennys grillissä vie sen verran pitkän tovin, ettei oikein muulloin siihen hommaan kuin lomalla jaksa ryhtyä. No ehkä aurinkoisena viikonloppuna...

Leipäkin pitäisi tehdä cubanoon itse. Jos sellaista viitseliäisyyttä löytyy, niin Epätrendikkään ruokablogin sivuilta sellainen löytyy. Itse tyydyin Vaasan erittäin vaaleaan paahtoleipään. Ei hääviä leipää, mutta tehtävänsä herkkujen kuljetusalustana hoiti ja paahtui hyvin.

Lihan marinadiohje on niinkin eksoottisesta lähteestä kuin romaanista Nainen ja dollari (Zoé Valdes). Se on lähestulkoon samanlainen kuin muutkin cubano-leivän mojolihan reseptit.

Cubano-leipä

Liha

n. 1,5 kg sian kassleria

7–9 valkosipulin kynttä

2 dl hyvää appelsiinimehua

2 rkl oreganoa

2 tl juustokuminaa

1 tl mustapippuria

1 rkl suolaa

1 ½ rkl sipulijauhetta

Tykötarpeet

Hyvää vaaleaa leipää

(Kirnu)voita

Maukasta sinappia (amerikalaistyylinen sopii hyvin eli makeaa)

Emmentalia viipaleina

Laadukasta kinkkuleikkelettä, jossa ei liikaa savustusta

Voileipäkurkkuviipaleita

Sekoita mausteet appelsiinimehun joukkoon ja taputtele marinadi possun kylkeen. Nosta jääkaappiin marinoitumaan vähintään vuorokaudeksi. Savusta ja paista ylikypsäksi grillissä. Anna jäähtyä ja revi kappaleiksi. Kokoa leivät ja paahda ne joko paistinpannulla tai voileipägrillissä.

Rahkalettuset eli syrnikit

Ihmettelen, miten en ole törmännyt syrnikkeihin aikaisemmin. Parempaa sunnuntain lohturuokaa ei olekaan kuin nämä. Syrnikit on huomattavasti helpompi paistaa kuin perinteiset mantsikanmollukkalätyt ja oikeastaan tällä ohjeella ilman sokeria niistä voisi taikoa ties mitä suolaista naposteltavaa.

Tattarijauho ovat nekin ”uutuus” keittiössämme. Olen toki kuullut tattarista ja sen gluteenittomuudesta, mutta ei ole mihinkään tullut testattua. Kun ei noita blinejäkään ole meidän pöydässä kuin ravintolassa näkynyt.

  

Syrnikit

3 kananmunaa

250 g rahkaa

ripaus suolaa

1 dl tattarijauhoja (TAI vehnäjauhoja)

voita paistamiseen

Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja sekoita joukkoon rahka sekä ripaus suolaa. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi. Anna seoksen turvota noin 30 minuuttia. Taikinasta tulee melko kankeaa. Paista taikinasta pannulla keskilämmöllä voissa pieniä lettuja. Nautiskele haluamasi marjaisen tai hedelmäisen lisukkeen kera.

Suppilovahvero-poropiirakka

Juusto-sienet-poro -yhdistelmällä ei voi epäonnistua. Vielä parempi jos satut löytämään pakastimen tai metsän perukoilta suppilovahveroita. Sama pätee poroon,. Eipä mulla muuta.

Suppilovahvero-poropiirakka

Pohja

125 g voita

noin 3 dl vehnäjauhoja

80 g Goudaa raastettuna

1 pieni kananmuna

Täyte

250 g suppilovahveroita

1 pieni punasipuli

150 g pororouhetta

timjami

mustapippuri

3 dl ruokakermaa

2 kananmunaa

125 g Goudaa raastettuna

Sekoita huoneenlämpöinen voi ja jauhot tasaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon juustoraaste ja muna. Sekoita tasaiseksi. Painele taikina 26–28 cm:n piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa uunin alaosassa 200 asteessa 15 min.

Valmista täyte. Paloittele sieniä hieman. Kuumenna niitä paistinpannulla, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut kokonaan. Lisää pannulle nokare voita ja hienonnettu sipuli. Kuullota. Lisää pororouhe ja mausteet. Sekoita ruokakerma, munat ja juustoraaste tasaiseksi seokseksi. Levitä sieni-sipuliseos esipaistetulle pohjalle tasaisesti. Kaada päälle kerma-muna-juustoseos. Paista uunin alaosassa 200 asteessa n. 25 min.

Saapasmaan pataa

Meksikonpata ja italianpatahan ne olivat valmisruokien huippua, kun olin lapsi. Pari vuotta sitten, kun muutimme jälleen kerran, halusin päästä helpolla ruoanlaitossa. Niinpä kaupasta matkaan Jalostajan maailmanmatkaajan klassikot ja jauhelihaa. No, siitä makuelämyksestä kannattaa kertoa tasan näin paljon.

Uuden Glorian ruoka ja viinin kolahtaessa postilaatikkoon en kovin kummoisia odottanut. Joulukuun ruokalehdet kun ovat kyllästymiseen asti täynnä joulupöydän ruokia, mutta GRV yllätti iloisesti tarjoamalla muutakin. Onhan joulukuussa syötävä ennen aattoa jotakin. Poimin het(i) ruokalistalle Paremman italianpadan.

Ei ole yksyhteen GRV:n reseptin mukainen, mutta ajatus sama. Hirven vasaa sattui olemaan pakkasessa jauhettuna, täysjyväpastaa kaapissa ja muutaman päivän tekeytynyt labneh jääkaapissa. Sillä mentiin ja hyvää tuli. Väittäisin, että paikallisen tekijän Jukkolan jogurtista tehty labneh sopii paremmin pataan kuin italialainen ricotta.

 

Italianpata vasan jauhelihasta (3 annosta)

300 g vasan jauhelihaa (tai naudan jauhelihaa)

1 iso sipuli

120 g lehtikaalia lehtiruoti poistettuna

1 rkl tomaattipyreetä

suolaa

mustapippuria

1 dl punaviiniä

2,5 dl lihalientä

reilu dl täysjyväpastaa

kourallinen mustia oliiveja

rosmariinia

Lisäksi

labnehia tai ricottajuustoa

Ruskista jauheliha tilakssa öljyä kuumassa kasarissa tai padassa. Lihan ruskistuessa kuori ja hienonna sipulit ja suikaloi lehtikaali. Lisää sipulit, lehtikaali ja tomaattipyree jauhelihan joukkoon ja paista muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää punaviini. Anna seoksen kiehahtaa. Lisää lihaliemi, pasta, oliivit ja rosmariini. Kypsennä kannen alla miedolla lämmöllä, kunnes pasta on kypsää. Tarjoa pata juuston kanssa.

Punaherukkainen Brita

Syksy on tullut – valitettavasti. Eikä sitä kesää oikeastaan koskaan tullutkaan. Punaherukoita kyllä tuli ikivanhaan tonttimme perällä yksin elelevään puskaan.

Olen kesästä asti ollut aivan innoissani itsetehdystä marengista. Brita-kakku oli täysin vieras kakkarainen minulle, olin kuullut vain nimen. Tätä gluteenitonta punaherukka-Britaa on tehty jo muutamaan otteeseen viikonloppujen kunniaksi. Hapan ja kirpeä punaherukka taittaa kivasti muuten niin makeaa marenkia ja pohjaa.

 

Punaherukka Brita

Pohja

3 keltuaista

1 kananmuna

100 g sulaa voita

1 dl sokeria

2 dl perunajauhoa

2 dl mantelijauhetta

Marenki

3 valkuaista

1 ½ dl tomusokeria

Täyte

1 ½ dl kermaa

200 g maitorahkaa

punaherukoita

1 rkl vaniljasokeria

Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset ja yksi kokonainen kananmuna yksi kerrallaan. Lisää perunajauho ja mantelijauhe. Sekoita huolellisesti. Levitä taikina leivinpaperille uunipellille. Ei haittaa vaikkei taikina levene pellin levyiseksi. Tärkeintä on, että levy on suorakaiteen tai neliön muotoinen.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja vatkaa sokeri vähitellen joukkoon. Kun seos muodostaa piikkejä ja on kiiltävää, levitä se pohjataikinan päälle.

Paista kakkua 175-asteisessa uunissa 25–30 minuuttia, kunnes marenki on kauniin vaaleanruskeaa. Anna jäähtyä. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja mausta vaniljasokerilla. Puolita jäähtynyt kakkulevy. Nosta toinen puolikas kakkulautaselle. Levitä päälle kermavaahto ja punaherukat. Nosta toinen kakkulevy päälle.

Nigellan sitruuna-pavlova

En ole koskaan tehnyt pavlovaa, vaikka se onkin helpoimmista helpoin jälkiruoka vaatien vain yhden sekoituskulhon. Pikku marenkeja olen tainnut yhden kerran nuorna naisna vääntää, eivätkä ne tuolloin vakuuttaneet. Marenki kun sellaisenaan ei kovin kummoiselta maistu. Loman alkamisen kunniaksi päätin kuitenkin testata talvella to do -listaan tallentamani keittiökuningatar Nigellan sitruuna-pavlovan. Mieheni tykkää Nigellasta muutenkin (kukapa mies ei!), mutta tämän pavlovan ansiosta naisen pisteet ja siinä samalla minunkin ;) nousivat entisestään. Hän tilasi jo suklaisen version ja sekin tietysti löytyy Nigellan reseptiarkistosta.

Muutamien vinkkien avulla onnistuu jokainen, joka on sähkövatkainta tai yleiskonetta joskus käyttänyt. Marenkivaahtoa tehdessä kannattaa käyttää metalli- tai lasiastiaa, sillä muovikippoon jää monesti pesusta huolimatta rasvaa. Kananmunien on syytä olla huoneenlämpöisiä. Sillä tavoin varmistaa hyvän, kestävän vaahdon.

Sitruuna-pavlova (reilut annokset neljälle)

3 kananmunan valkuaista (joukossa ei saa olla yhtään hippua keltuaisesta)

188 g tomusokeria

1,25 tl maissitärkkelystä

1 sitruuna

kuohukermaa

lemoncurdia

(mantelilastuja paahdettuna)

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi niin, että siihen muodostuu huippuja. Lisää sokeri muutama lusikallinen kerrallaan vatkaten koko ajan voimakkaasti. Kun vaahto on kiiltävää ja pitää hyvin muotonsa, lisää maissitärkkelys, teelusikallinen sitruunanmehua ja sitruunankuoriraastetta. Sekoita varovasti. Muooile seoksesta pyöreä, noin 15 sentin halkaisijaltaan oleva kakkunen. Laita välittömästi uuniin keskitasolle. Laske uunin lämpötila 150 asteeseen ja paista tunti. Anna jäähtyä. Vispaa kerma vaahdoksi. Käännä marenkikiekko ylösalaisin ja levitä notkistettu lemoncurd sen päälle. Lisää vielä kermavaahto ja koristele halutessasi paahdetuilla mantelilastuilla. Nauti hyvässä seurassa.

Kalapuikot lohesta ja tartarmajoneesi

Tutustuin viime viikolla Risto Mikkolan ja Henry Lepistin kirjaan Arjen Luxus koko vuoden keittokirjaan. Huh hu, että oli tosiaankin luXusta isolla ruksikirjaimella. Suurin osa ohjeista on mielestäni aivan liian työläitä toteutettavaksi maanantai-iltana, kun väsyttää, eikä paikallisesta kaupasta kertakaikkiaan löydy ankanrintaa ja tuoretta minttua. Eikä nyt justiinsa sillä hetkellä tule mieleen viettää kasvisruokapäivää valmistamalla itse alusta asti kurpitsaravioleita kasvisliemessä.

Muutamia helpoimpia reseptejä testasin ihan arkena ja tässä niistä yksi. Tosin vain osittain. Fish and chipsin kylkiäisenä oli maukkaan oloinen tartarmajoneesi. (Brittiläisklassikkoa en ala vääntämään, sillä uppopaistaminen hirvittää – yhä edelleen). Päätin lyödä kaksi itikkaa samalla iskulla ja kokeilla paljon innostusta herättäneitä itse tehtyjä kalapuikkoja tartarmajoneesin keralla. Itse olen oikeastaan aina inhonnut kaupan valmiita kalapuikkoja, niiden mössöistä, tunkkaista kuorrutetta ja mautonta sisusta. Itse tekemällä saa kyllä vaan parempia, totesin.

Lohipuikot ja tartarmajoneesi

Lohipuikot

400 g ruodotonta lohta

1 kananmuna

1,5 dl korppujauhoja

½ tl suolaa

Paloittele lohi tangoiksi. Vatkaa kananmuna rakenne rikki. Sekoita korppujauhoon suola. Pyörittele lohitangot ensin kananmunassa ja sen jälkeen korppujauhossa. Paista uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Tartarmajoneesi

½ sipuli hienonnettuna

100 g maustekurkkua hienonnettuna

1 rkl ruohosipulia hienonnettuna

2 kananmunaa pilkottuna

170 g majoneesia

suolaa

sokeria

mustapippuria

Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa noin tunti.

Chorizo-nautapata

Talvessa on muutamia hyviä puolia: ei ole ötököitä ja itikoita, juomia voi jäähdyttää pihalla ja joka välissä ei tarvitse puljata karvojensa kanssa, koska ulkona on niin kylmä, että koko ajan on pukeuduttava toppahousuihin.

Talvessa on myös se hyvä puoli, että saa kaivaa ainakin kaksi kiloa painavan Berghoffin kaapin perältä esiin, heittää lihaa ja muutamaa muuta raaka-ainetta pataan, ja tehdä ruoan hautuessa ihan jotain muuta. Samalla tulee lämmitettyä keittiötä, kun lataa vanhan Högforsin tulikuumaksi ja poristuttaa padan sillä valmiiksi.

Muutamat padat on jo tullut tehtyä paikallisen Kuuselan tilan grassfed-lihasta. Raakakypsytyksen hoidimme pikku autotallissamme (johon ei mikään nykyajan auto enää mahdu mitenkään päin) roikottamalla vakuumiin pakattuja lihoja muovipussissa hiirien ynnä muiden kumppanien ulottumattomissa noin kolme viikkoa tarkkaillen koko ajan autotallin lämpötilaa. Raakakypsytys onnistui mielestäni hyvin. Esimerkiksi ulkofilee peittosi mennen tullen kaupan takuumureat vastaavat.

Chorizoa sisältäviä patoja on tullut tehtyä vuosien varrella useampia. Tässä yhdenlainen viritelmä, hyvin mausteinen sellainen.

Chorizo-nautapata

1 kg naudan patalihaa reiluina kuutioina

200 g chorizoa viipaleina

300 g keltasipulia tai salottisipuleja lohkoina

7 kokonaista valkosipulinkynttä kuorittuna

2 dl hyvää punaviiniä

1 rkl kuivattua Guajillo-chiliä lastuina

1 tl korianterinsiemeniä

2 tl juustokuminaa jauhettuna

2 tl makeaa savupaprikaa

1 tl tulista savupaprikaa

1 tlk tomaattimurskaa (Mutti on oikein oivallista)

25 g tomaattipyreetä

1 rkl tummaa sokeria

3 dl lihalientä

öljyä

suolaa

Laita chorizoviipaleet kylmään pataan ja lämmitä pata kuumaksi. Paista chorizoa niin kauan, että siitä irtoaa reilusti rasvaa. Nosta chorizoviipaleet padasta pois. Ruskista naudanliha muutamassa erässä chorizon rasvassa. Nosta lihat myös padasta sivuun. Lorauta pataan pieni annos öljyä ja kippaa sipulit sinne. Kypsyttele hetki ja lisää makkara, lihat ja mausteet. Pyörittele hyvin sekaisin ja lisää viini. Anna padan kiehua noin viisi minuuttia ja lisää sitten sokeri, liemi, tomaattimurska ja tomaattipyree. Kiehauta ja anna hautua miedolla lämmöllä 4–5 tuntia tai hauduta uunissa 150 asteessa saman verran aikaa. Tarkkaile muutamaan kertaan nesteen määrää ja lisää sitä tarvittaessa, jos papta näyttää kuivuvan liikaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa haluamasi lisäkkeen kanssa.

Rakettispagettivuokaa kurpitsasta

Nuoruudessani ruoanlaittobravuurejani olivat kasvispitsa, johon tuli valtava määrä keltasipulia ja tomaattimurskaa ja rakettispagettivuoka. Muistan vuoan olleen niin rasvainen, että vieläkin hirvittää. Tuolloin kaupan hyllyillä ei ollut rasvaprosenteiltaan kevyitä jauhelihoja sialla tai ilman.

Intoilin jo viime syksynä spagettikurpitsasta, mutten löytänyt sitä mistään kaupasta. Nyt sitä löytyy jopa tämän peräkylän Ässästä. Aika verrattomaksi raaka-aineeksi se on osoittautunut. Maultaan sopivan mieto, nopeasti kypsyvä ja suorastaan mystisen säikeinen rakenne sai minut hihkumaan pitkästä aikaa keittiössä. Mies ei ymmärtänyt, kun komensin häntäkin katsomaan sitä ihmettä mitä kurpitsalle tapahtuu kypsennettäessä – siitä tulee rakettispagettia.

Spagettikurpitsavuoka

1 keskikokoinen spagettikurpitsa

suolaa

mustapippuria

Halkaise kurpitsa ja poista siemenet. Laita puolikkaat alassuin leivinpaperille uunipellille. Paista uunissa +175 asteessa noin puoli tuntia. Kurpitsa on kypsää, kun veitsen kärki uppoaa siihen nätisti. Koverra kypsä malto puolikkaista ja mausta se suolalla ja mustapippurilla.

Lihakastike
400 g jauhelihaa
1 sipuli silputtuina
2–3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
(1 dl punaviiniä)
400 g tomaattimurskaa tai säilöttyjä tomaatteja
oreganoa
suolaa

mustapippuria

Ruskista jauheliha ja sipulit. Lorauta viini sekaan ja anna porista hetki, jotta alkoholi keittyy pois. Lisää joukkoon tomaattimurska. Lisää mausteet ja suola. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen kannen alla noin puoli tuntia.

Juustokastike
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja

4–5 dl täysmaitoa

1,5 dl vahvaa juustoraastetta
muskottipähkinää

(suolaa)

Sulata voi pikkukasarissa. Sekoita joukkoon jauhot. Anna kypsyä hetki. Lisää pienissä erissä maito vatkaten seosta koko ajan reilusti. Anna kuplia hiljalleen jokusen minuutin, kunnes jauhot ovat kypsyneet. Lisää joukkoon juusto pienissä erissä. Mausta muskotilla ja suolalla.

Spagettivuoan kokoaminen: Levitä uunivuoan pohjalle kurpitsasoiroja ja sen päälle lihakastiketta. Toista ja lisää päälle vielä kurpitsakerros. Kaada päälle juustokastike ja lisää halutessasi vielä pikku ripaus juustoraastetta. Paista vuokaa +175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.