torstai 4. joulukuuta 2014

Punajuurisoppaa vuohenjuustotöhnällä

Vuoden ankein aika on käsillä, eikä oikein jaksa mitään. Syödä sentään jaksaa, mutta jonkun muun pitäisi se ruokakin tehdä valmiiksi, kun ei vaan jaksa. Pari viikkoa sitten jaksoin sentään hurauttaa yleiskoneellani puoli kiloa punajuurta raasteeksi ja porkkanan päälle. Lopputuloksena sopivan kevyt, mutta maistuva soppa. Resepti on jostakin keittoihin keskittyvästä kirjasta peräisin – en vain jaksa muistaa mistä.


Punajuurikeitto vuohenjuustotahnalla

500 g tuoreita punajuuria raasteena
2 pientä punasipulia suikaleina
150 g raastettua porkkanaa
2 rkl voita
1,2 l kasvislientä
2 laakerinlehteä
2 rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Vuohenjuustotahna
100 g vuohenjuustoa (tuorejuustoa tai pötköjuustoa)
2 dl ranskankermaa

Kuori punajuuret ja porkkana ennen raastamista. Kuullota suikaloitu sipuli voissa kattilassa. Lisää punajuuret ja porkkana ja porisuta kolme minuuttia. Lisää liemi ja laakerinlehdet. Anna kiehua kannen alla 20 minuutia. Mausta viinietikalla, suolalla ja pippurilla. Valmista tahna sekoittamalla ainekset keskenään. Tarjoile tahna keiton kera.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Paahdettu kurpitsasalaatti

Pyhäinpäivän alla paikallisesta ruokakaupasta sai kurpitsaa jos jonkinmoista. Aina ei jaksa kuitenkaan kurpitsakeittoa särpiä, joten... Tein ensimmäisen kerran paahdettua kurpitsasalaattia uudesta tuttavuudesta, hokkaidokurpitsasta. Myskikurpitsaan verrattuna hokkaidokurpitsa ei ole niin makea. Maukkaita ovat molemmat paahdettuina ja maustettuina hyvin. Kuvan salaatissa olen käyttänyt myskikurpitsaa.

Salaatin ohjeen huomasin viimeisimmästä Pirkka-lehdestä. Reseptissä olevan fetan voi helposti korvata chevrellä, jos se maistuu paremmin. Varmasti toimii kurpitsan kera. Tämän salaatin erinomainen puoli on se, että salaatissa on maisteltavissa kaikki perusmaut. Eipähän jää makusilmuilta mikään maku nauttimatta.


Paahdettu kurpitsasalaatti

noin 700 g myskikurpitsaa, hokkaidokurpitsaa tms.
1 punainen chilipalko
oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria
250 g kurkkua kuutioina
70 g punasipulia hienonnettuna
1 ps rucolaa
150 g fetajuustoa
(1/2 dl kurpitsansiemeniä)
balsamiviinietikkaa

Leikkaa kurpitsa veneiksi, poista siemenet ja kuori. Halkaise chili ja poista siemenet. Hienonna chili ja kuorittu valkosipulinkynsi. Pyöräytä kurpitsat öljyssä. Mausta chilillä, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla. Kaada leivinpaperin päälle pellille. Paista +200 asteessa noin 30 minuuttia. Kääntele kurpitsoita kerran paistamisen aikana.
Levitä rucola, kuutioitu kurkku ja hienonnettu sipuli laakealle vadille. Nostele haalea kurpitsaseos salaatille ja annostele pinnalle juustoa. Paahda kurpitsansiemenet kevyesti kuivalla pannulla ja ripottele salaatin pintaan. Kastikkeeksi lorauta salaatin päälle balsamiviinietikkaa.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Kylmät täytetyt paprikat

Mieheni on tehokuurilla (tarkoittaa siis pelkkää kaalia ja lihaa), joten saan syödä mitä mieli tekee – kukkakaaliakin. Nämä huoneenlämpöisinä tarjottavat mezepöytään sopivat paprikat löysin Yotam Ottolenghin nettisivuilta. Nappasin nimen muistiin, kun Glorian Ruoka ja viini -lehden toimittaja kehui kovasti herran reseptikirjoja, myös viimeisintä The Cookbookia.

Tuumasin aluksi, etten ryhdy reseptin kehotuksesta huolimatta paprikoita kuorimaan. Nooh, uunista tullessaan kuoret suorastaan irtosivat itsestään, joten isosta vaivasta ei ole kyse. Vihreän chilin korvasin muutamalla siivulla säilöttyä jalopenoa.


Täytetyt suippopaprikat (3 kpl)

3 suippopaprikaa
100 g ricottaa
75 g mascarponea tai täysrasvaista tuorejuustoa
20 g pinjansiemeniä paahdettuina
10 g oreganoa
½ rkl raastettua sitruunankuorta
1 rkl sitruuramehua
suolaa
mustapippuria

Päälle
oliiviöljyä
½ rkl balsamiviinietikkaa
½ vihreä chili, ohueksi viipaloituna

Leikkaa suippopaprikoihin viilto kannasta kärkeen asti. Paista paprikoita +175 asteessa noin puoli tuntia, kunnes ne ovat pehmeitä. Tee sillä välin täyte. Sekoita kaikki ainekset sekaisin ja maista.
Anna paprikoiden jäähtyä hieman. Irrota pikkulusikalla siemenkota ja kanta. Poista myös paprikoiden kuori. Laita jokaisen paprikan sisään muutama reilu lusikallinen täytettä ja purista paprikan sivuja vähän kokoon, jotta täyte pysyy sisällä. Lorauta päälle vielä balsamiviinietikkaa ja hyvää oliiviöljyä sekä vihreää chiliä.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Yhden sortin coleslaw

Punakaali ja juuriselleri ovat aivan liian harvoin käytössä keittiössä. Viimeistä edellisessä Maku-lehdessä hyödynnettiin kuitenkin mukavasti molempia syyscoleslawn muodossa. Tein kastiketta vähän reilummalla kädellä, sillä alkuperäistä ohjetta noudattamalla salaatista olisi tullut melko kuivakkaa. Coleslawn kannattaa antaa maustua yön yli jääkaapissa. Kuvassa olevassa satsissa olen käyttänyt sekä ryynidijonia että tavallista.

 Syyscoleslaw

500 g punakaalia
100 g juuriselleriä
2 porkkanaa
1 kotimainen omena
1 pkt pekonia suikaloituna
1 dl siemensekoitusta

Kastike
1 dl maustamatonta jogurttia
1 dl majoneesia
sitruunamehua maun mukaan
2 rkl dijoninsinappia
mustapippuria
suolaa

Paista pekoni rapeaksi ja valuta talouspaperin päällä. Suikaloi kaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Mandoliini on tässä erinomainen väline. Leikkaa selleri tikuiksi ja porkkana ohuiksi lastuiksi. Viipaloi omena. Yhdistä kasvikset ja pekoni. Sekoita kastikkeen ainekset ja kaada salaatin joukkoon. Lisää paahdetut siemenet.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Räjähtävä valkosipulikeitto

Työmaalla on ollut niin haastavaa ja kiireisiä päiviä, että olen joutunut useamman kerran häpeäkseni tyytymään pelkkään valmispizzaan kotiin saavuttuani. Jos kauhan varteen olen jaksanut, ruoan valmistukseen ei ole saanut kulua aikaa. Joten tuttuja, nopeita reseptejä on ollut helpompi toteuttaa. Sen takia myös blogin kirjoitus on jäänyt.

Kamerassa on muutamakin uusia ruokakokeilu, joista tämä Antellin valkosipulikeittoon pohjautuva soppa on ensimmäinen. Varoituksen sana heti kärkeen: Uunissa kuumeneva valkosipuli on aikapommi. Ensimmäinen valkosipuli räjähti kirjaimellisesti uuniin, toinen hellalle. Lähellä oli, etten polttanut itseäni. Jälkimmäisestä valkkarista jäi jäljelle pelkät kuoret. Sen verran atomeiksi se hajosi pitkin keittiötä. Kannattanee siis pistellä reikiä valkosipulien kuoreen ennen kypsennystä tai kypsentää ne kuorittuna.

Mieheni tykkäsi kovasti keitosta, omasta mielestäni se vain "menetteli".


Valkosipulikeitto (riittää kolmelle)

100 g yksikynsisiä valkosipuleita
1 isohko purjo
200–300 g palsternakkaa
2 rkl voita paistamiseen
mustapippuria
1 l kasvislientä kuutiosta tai fondista
suolaa
2 dl kermaa

Paahda valkosipulit 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Kuori palsternakka ja kuutioi se. Huuhtele purjo ja suikaloi se. Kuullota kasvikset voissa kattilassa. Lisää kuoritut valkosipulit sekä mustapippuri ja paista vielä hetki. Lisää liemi ja keitä 20 minuuttia. Lisää kerma ja kiehauta. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää suola.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Potut ja possut saunassa

Mieheni vaatii ehdottomasti, että kerran kesässä syödään uusia perunoita. Tänä kesänä olemme syöneet muutamaan otteeseen uusia perunoita sellaisenaan, mutta minuun ne eivät koskaan ole tehneet kummoista säväystä.

Löysin melko hiljan julkaistusta Saunakeittokirjasta todella yksinkertaisia, mutta erittäinkin toteutettavia reseptejä – nimenomaan saunassa. Tämän herkun olin pakotettu kypsentämään sähköhellan avulla, koska harmikseni meillä ei ole puukiuasta.

Pottua ja possua

mukava satsillinen uuden sadon pottuja pestynä ja puolitettuina
pari nokaretta voita
pekonia suikaloituna vaikkapa paketillinen
kesäsipulin varsia silppuna
jokunen desi ruokakermaa
suolaa ja pippuria mustaa

Lado kaikki ainekset voilla voideltuun, tulenkestävään pataan. Kaada päälle kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä tunti puulämmitteisellä kiukaalla. Jos käytät liettä, 20 minuuttia riittää.

lauantai 2. elokuuta 2014

Särkiwaldorf

Kun helteet senkun jatkuvat, ei keittiössä pysty kerta kaikkiaan hääräämään kovin kauaa. Olen pyrkinyt välttämään viimeiset kaksi kolme viikkoa ruokia, jotka tarvitsevat uunissa kypsennystä. Salaatit ja keitot ovat siis maistuneet.

Varsinaiseksi namiksi osoittautui Glorian ruoka ja viini -lehdestä testiin ottamani särkiwaldorf. Savusärkeä kun ei voi vastustaa. Se on käsittämättömän maukas tuote ja taatusti kotimainen. Tosin näppärä ja viitseliäs kokki voi onkia särkensä itse ja savustaa saaliinsa vaikkapa savustuspussissa grillissä. Pääsin waldorfinsalaattia valmistaessani myös testaamaan nyt hankkimaani mandoliinileikkuria. Johan tuli nättiä suikaletta juuriselleristä ja ompoista!


Särkiwaldorf

1 hapan omena (Granny Smith tai Valkea Kuulas)
1 pieni juuriselleri
(1 dl saksanpähkinöitä)
2 sipulinvartta
1 varsisellerinvarsi
1 tlk savusärkeä (noin 150 g)
suolaa

Kastike
½ dl kuohukermaa
½ dl majoneesia
½ sitruunan mehu

Kuori omena ja juuriselleri ja suikaloi ne ohuiksi suikaleiksi. Hienonna sipulinvarret ja varsiselleri. Rouhi pähkinät. Laita ainekset kulhoon. Tee kastike. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon majoneesi ja sitruunan mehu. Kaada kastike salaatin joukkoon ja sekoita kunnolla. Lisää särkipalat kulhoon. Mausta suolalla ja anna maustua kylmässä noin puoli tuntia.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Parsakaalisalaatti

Kuumalla kelillä ei tee mieli syödä, mutta eilen helle helpotti sen verran, että ruoka taas maistuu. Tosin töistä tullessani ateriani koostui kylmäsavulohen viipaleista ja maustamattomasta tuorejuustosta – suoraan paketista.

Illan tullen odotellessani iltavuorolaista kotiin väsäsin pikapikaa possun grillipihvien kylkeen Jamie Oliverin Jamie's America-kirjasta parsakaalisalaatin. Aika näpsäkkä ja melko terveellinen kesäruoka.



Parsakaalisalaatti Jamien tyyliin (neljälle)

2 parsakaalin päätä
6 viipaletta kunnon pekonia viipaloituna
3 hyvin punakkaa ja makeaa tomaattia
1 pieni puntti ruohosipulia silputtuna

Kastike
½ valkosipulinkynsi kuorittuna ja raastettuna
2 tl Dijonin sinappia
6 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Irrota parsakaalin kukinnot pienellä veitsellä. Kukintojen täytyy olla mahdollisimman pieneksi eroteltuna. Katkaise myös varresta puinen pää pois, halkaise se kahtia ja viipaloi ohuiksi siivuiksi.
Keitä parsakaalia suolalla maustetussa, kiehuvassa vedessä kaksi minuuttia. Siivilöi vesi pois ja levittele parsakaali puhtaalle keittiöpyyhkeelle, jotta kaikki kosteus haihtuu. Paista pekoni rapsakaksi. Halkaise tomaatit, poista siemenet ja viipaloi ohuiksi siivuiksi. Nosta parsakaali, pekoni, tomaatit ja hienonnettu ruohosipuli kulhoon.
Valmista kastike sekoittamalla ainekset keskenään ja kaada se salaattiainesten päälle. Sekoita huolellisesti ja tarkista maku. Sekaan voi lisätä myös fetaa tai tuoretta, silputtua chiliä.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Maailman helpoin jälkiruoka

On vähän liian lämmin minun makuuni. Tämä muutamasta raaka-aineesta koottu jälkiruoka ei hikoiluta ketään keittiössä ja sopii erinomaisesti tulisen, kuten viikonlopulla jakamani chilin, jälkeen nautittavaksi. Lisäksi se valmistuu hetkessä, eikä vaadi kummoisia keittotaitoja. Basilika saattaa vaikuttaa hieman oudolta, mutta usko minua, se sopii yllättävän hyvin kylmän jogurtin kanssa.


Jäähdytetty jogurtti sitruunalla ja basilikalla

1–2 tl raastettua sitruunankuorta
ripaus oikeaa vaniljaa joko tangosta raaputettuna tai purkista
200 g turkkilaista jogurttia

Tarjoiluun
basilikaa
sitruunalikööriä, kuten Limoncelloa, EI Triple Seciä

Sekoita jogurtti, sitruunankuori ja vanilja keskenään pakastuksen kestävässä astiassa. Tarkista maku ja nosta pakastimeen kohmettumaan. Kun jogurtti on kohmeista, muttei juoksevaa, eikä jäätynyttä, se on valmista tarjottavaksi. Annostele tarjoiluastioihin. Tarjoile basilikan lehdillä ja lorauksella sitruunalikööriä.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Sillä välin mandoliinia odotellessa

Odotellessani mandoliinileikkurin hankintaa (joka on ollut hankintalistalla jo viime syyskuusta asti) on vain tyydyttävä lohkomaan fenkoli. Pian aloittaa myös tämän aniksen, jopa lakritsaisen makuisen kasviksen satokausi. Sitä myöten hintakin hilautuu hieman alas. Fenkoli taipuu yllättävän moneksi kypsennettynä tai ilman. Juhannuksena söimme fenkolimme grillattuna, mukaillen Me-lehden reseptiä.


Grillattu fenkolisalaatti (kahdelle)

2 pientä fenkolia
2 rkl öljyä

Kastike:
0,2 dl öljyä
1 pienen sitruunan mehu
1 rkl hunajaa
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria rouhittuna
½ punasipuli pieninä kuutioina
½ dl tuoreyrttisilppua (basilikaa, rakuunaa, persiljaa)

Leikkaa huuhtaistut fenkolit lohkoiksi ja sivele öljy lohkojen päälle. Kypsennä fenkolilohkoja grillaten tai parilassa miedossa lämmössä kunnes pinnat on ruskearaidalliset ja fenkolilohkot ovat hiukan pehmenneet.
Sekoita kastikkeen aineet ja anna sen maustua fenkolilohkojen kypsymisen ajan.
Nosta kuumat fenkolilohkot salaattiastiaan ja valuta kastike päälle.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kesäinen hernekeitto

Lähinnä syysmyrskyltä vaikuttavan kelin takia tänäkään perjantaina ei voi grillata, saati nokkaansa ulos pistää. Töistä tullessa autolta oli hilippastava juoksujalkaa sisälle, sillä shortsit olivat liian kepeät varustukset viiltävässä pohjoistuulessa.

Löysin paikallisesta kirjastosta yllättävän monipuolisen keittoihin keskittyvän kirjan, Monika Ahlbergin Keittoa avec. Jotta edes lautasella olisi keskikesä, päätin kokeilla vihreää hernekeittoa, joka valmistetaan pakasteherneistä. Suhtaudun pakasteherneisiin melko nihkeästi, mutta ultimate-inhokkini ovat pikkumaissit, hyh! En tykkää tuoreherneiden makeudesta, kuivatut vihreät herneet ovat enemmän minuun makuuni.

No, keitto valmistui tosi nopeasti. Pilkkomista ja keittämistä oli minimaalisesti. Lopputulos kaunis katsella ja piparjuuritahna juuri paikallaan. Kuvassa soppa on kovin hämyinen höyryn takia.


Vihreä hernekeitto piparjuuritahnalla ja katkaravuilla (kahdelle)

½ keltasipuli
1 rkl voita
5 dl kasvis- tai kanalientä kuutiosta tai fondista
400 g vihreitä pakasteherneitä
0,75 dl kermaa
0,5 dl kuohuviiniä tai vichyvettä
suolaa
mustapippuria

Tahna
100 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl ranskankermaa
2 rkl kuorittua ja raastettua tuoretta piparjuurta

Tarjoiluun
100 g isoja katkarapuja (ei välttämättömyys, ellei tykkää katkiksista)

Hienonna sipuli ja kuullota se kattilassa voissa. Lisää liemi ja herneet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia. Suurruuta sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisää kerma. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää kuohuviini tai vichy. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tahnan ainekset keskenään. Tiputa keittolautasen pohjalle katkarapuja, annostele keittoa päälle ja viimeistele piparjuuritahnalla.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Kolmen juuston (vale)kohokas

On niin kiirettä pitänyt muuton jälkimainingeissa ja uudessa työpaikassa, etten ole ehtinyt juuri ruokaa miettiä. Ruokalistallamme ovat vierailleet nyt viikosta toiseen vanhat tutut pippurinen porkkanakeitto ja tomaatti-papu-fetasalaatti. Tietysti välillä on pitänyt grillatakin, kun pitkästä aikaa voi käristellä syötävänsä perinteisellä hiiligrillillä.

Pitkän viikonlopun ansiosta on vähän enemmän virtaa ja aikaa miettiä syömisiään. Tätä Gordon Ramsayn kolmen juuston valekohokasta olen tehnyt useampaan otteeseen. Kuulun niihin ihmisiin, joka veisi autiolle saarelle syötäväkseen juustoja (valkosipulin ja kidneypapujen lisäksi), joten juustokohokas maistuu minulle paremmin kuin hyvin. Voin myös luvata, että nälkä lähtee, eikä ihan heti vieraile uudestaan.


Kolmen juuston valekohokas (kahdelle)

nokare voita
20 g vehnäjauhoja TAI kookosjauhoja
½ tl leivinjauhetta
3 kananmunaa
1,5 dl täysmaitoa
suolaa ja mustapippuria
100 g raejuustoa
175 g edamia, port salu'ta TAI mietoa cheddaria
40 g kermajuustoa

Kumppaniksi
kevyttä vihreää salaattia tomaatilla ja vinegretillä höystettynä

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele pienehkö uunivuoka voilla. Sekoita jauhot ja leivinjauhe toisiinsa. Lisää sekaan vatkatut kananmunat, maito ja mausteet. Raasta kovat juustot. Lisää ne ja raejuusto maito-munaseokseen. Sekoita hyvin. Kaada seos vuokaan ja paista 35–40 minuuttia, kunnes kohokas on kiinteytynyt ja kullanruskea. Tarjoile heti.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Euroviisustudionaposteltavaa

Jossain vaiheessa seurasimme todella antaumuksella mieheni kanssa Euroviisuja. Teimme omia veikkauslistoja sun muuta. Lordin voiton jälkeen kisat eivät ole enää niin hekumallista innostusta aiheuttaneet, mutta kyllä ainutlaatuinen (monessakin mielessä) musiikkispektaakkeli tulee joka vuosi luurattua ja kuunneltua. Harmi vaan, että vedonlyöntitoimistojen sotkeutuminen voittajan veikkailuun ei jätä nykyään mitään jännitettävää.

Ehkä nyttemmin oleellisemmaksi on noussut musiikin kuuntelun lomassa nautittava tarjoilu. Usein se on meillä ollut lajitelma erikoisjuustoja, tänä vuonna saaristolaisleipää ja lohi-tuorejuustohyrriä. Norjalainen lohi kärsi lopullisen tappionsa meidän kotitaloudessamme, kun yritimme muuttomme aikaan taistellen saada syödyksi kilon painoisen fileen. Kuinkas kävikään, paistetun lohen rippeet oli pakko nakata biojäteastiaan. Ei enää ikinä norjalainen lohi ui meidän kauppapussiimme.

Siispä lohi-tuorejuustohyrriin kannattaa käyttää suomalaista tai hätätilassa ruotsalaista kirjolohta tai lohta, graavattuna tai kylmäsavustettuna. Onni on asua rannikolla, koska näissä kaupungeissa kalatarjonta on parempi ja löydettävissä on myös paikallisia tuotteita. Viitseliäs viipaloi lohen ohuen ohuiksi siivuiksi itse. Allekirjoittanut on laiska, eikä sitä tee.


Lohi-tuorejuustohyrrät (15 kpl)

190 g graavattua tai kylmäsavustettua lohta viipaleina
100–120 g maustamatonta tuorejuustoa (itse suosin Philadelphiaa, koska siinä on eniten makua ja vähiten sokereita)
½ sitruunan mehu
loraus kermaa
tilliä silputtuna

Levitä lohiviipaleet kelmun päälle hieman limittäin. Mausta tuorejuusto sitruunalla ja notkista se kermatilkalla. Levitä juusto lohimatolle. Ripottele päälle tilliä makusi mukaan. Rullaa kelmun avulla rullaksi. Pakkaa pötkylä vielä folioon ja nosta pakastimeen kohmettumaan tunniksi jos toiseksi. Viipaloi suupaloiksi ja nautiskele saaristolaislimpun kera.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Sinihomejuusto-avokadokeitto

Muuttoa valmistellessa ja muuttaessa on mennyt muutama viikko. Yhä pitää tietysti kiirettä ja insinööriopintojen vihoviimeinen tenttipäivä häämöttää huomisessa. Mutta joltiselleenkin olemme asettuneet meren äärelle pitkästä aikaa.

Uuden asunnon ensimmäinen yhteinen ateria oli sinihomejuustokeitto avokadosalsalla höystettynä. Nautimme sen valkoisten transboxien päällä istuen ilman ruokajuomaa, koska kaikki juoma-astiat olivat vielä tuolloin laatikoissa.

Keitto on oikea superlöytö Valion reseptisivuilta, joilla vierailen todella harvoin hankalan sivustorakenteen takia. Ilman avokadohöystöä keitto ei ole yhtään mitään, joten hop hop! Jokahinen nyt vaan avokadokaupoille ja kypsyttelemään niitä syöntikelpoisiksi.


Sinihomejuusto-avokadokeitto (kahdelle)

100 g sipulia
100 g kevätsipulia tai purjon valkoista osaa
1 rkl voita
4 dl vettä
2 dl kuohukermaa
1 kasvisliemikuutio tai loraus kasvisfondia
sinihomejuustoa oman maun mukaan (eli reilusti)
mustapippuria

Avokadohöystö
200 g avokadoa
2 tomaattia tai 1½ kourallista kirsikkatomaatteja
1 varsi kevätsipulia
½–1 punaista chilipalkoa
1 limetin mehu
1 rkl öljyä
mustapippuria
suolaa

Tee ensin avokadosalsa. Poista avokadon siemen ja irrota hedelmäliha kuoresta. Pilko kaikki ainekset pieniksi kuutioiksi. Yhdistä.
Hienonna sipulit. Kuullota ne voissa kattilassa. Lisää vesi, ruokakerma ja liemikuutio. Kiehauta ja lisää juusto murusteltuna. Anna keiton kiehahtaa uudelleen. Soseuta sauvasekoittimella.
Annostele höystö keiton päälle.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Tehokeitto

Olen syönyt pari päivää todella huonosti ja nyt turvottaa. Huolimatta 14 tunnin paastosta aamuisen laboratoriokäynnin takia luomet lupsuivat nesteen kertymisestä. Hyvä kun eteensä näki. Onneksi tänään sai keskittyä ruoanlaittoon, joka tosin vei vain vartin.

Luulisi tällä keitolla kropan tulevan ojennukseen. Se sisältää pinaattia, kananmunaa ja avokadoa. Enää granaattiomena ja lehtikaali puuttuvat. Ohjeen löysin Kotivinkin pääsiäisnumerosta. Enpä tiedä, onko minusta tulossa keski-ikäinen, mutta Kotivinkin näytenumero oli ihan mukavaa luettavaa. Vai lieneekö kokemus vain jotakin entiseen ammattiin liittyvää?


Pinaatti-purjokeitto avokadolla (kahdelle hyvän ruokahalun omaavalle) 

50 g purjoa suikaleina
nokare voita
(2 rkl vehnäjauhoa suurustamiseen)
6 dl täysmaitoa
1 pss (150 g) pakastepinaattia
suolaa
valkopippuria 

Höyste
2 kananmunaa keitettynä kovaksi
1 avokado
loraus sitruunamehua
mustapippuria
suolaa 

Tee ensin höyste. Kuori kananmunat ja muhenna ne kulhossa. Irroita avokadosta hedelmäliha ja muussaa se kananmunien joukkoon. Mausta seos sitruunamehulla, mustapippurilla ja suolalla.
Tee keitto. Kuullota purjo pehmeäksi voissa, pinnoitetussa kattilassa. Lisää maito kattilaan ja kiehauta. Lisää pinaatti ja keitä vielä hetki. Mausta keitto suolalla ja valkopippurilla.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Ruis-panzanella

Setä Oliver on tehnyt vuosien varrella TV-sarjoissaan sen sata panzanellaa. Ikänä itse en ole kokeillut, mutta erikoisia tomaatteja kaupasta löytäessäni päätin kokeilla. Taloudessamme sattui tuolloin olemaan tarjolla ruisvuokaleipää nimeltään PikkuKartano. Yleensä kun ei mitään leipää ole tarjolla. Kuivatin salaattia varten yhden leipäviipaleen. Siis sen päätypalasen, jota kukaan ei huoli. Ja sitten likoamaan tomaattinesteisiin. Kestihän se pehmetä vähän toiseen tyyliin kuin ranskanpulla olisi vettynyt.

Ruis-panzanella

viipale kuivettunutta ruisleipää
600 g kaikenlaisia, kypsiä tomaatteja
1–2 rkl kapriksia
basilikaa
puna- tai valkoviinietikkaa
hyvää neitsytoliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
mozzarellaa

Murenna parhaan kykysi mukaan leivänkäppyrä kulhoon. Pilko tomaatit mielivaltaisesti ja kippaa myös kulhoon. Silppua kaprikset ja basilikan lehdet ja lisää salaattiin. Mausta reilusti etikalla, oliiviöljyllä, suolalla ja mustapippurilla. Anna maustua puolisen tuntia tai kunnes leipä on pehmennyt. Laita tarjolle mozzarellapallosten kanssa.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Juuressalaatti

On se vaan uskomatonta, miten saa hevin makkaramiehen syömään kasviksia. Turhaan möykkäröidään hyvästä pihvin paistajasta. Kasvisten jalostaminen maistuviksi salaateiksi ja lisäkkeiksi se se on taitolaji jos joku. Vielä isompi taikatemppu se on kauden kasviksista eli kotimaisista perinteisistä kevättalven juureksista.

Tämä paahdettu juuressalaatti maistui minun lisäkseni aviosiipalleni ja isälleni niin hyvin, että se päätyi heti talteen ruokakansiooni. Itse voisin syödä pelkkää salaattia ilman mitään liha-, kala- tai broilerihöysteitä. Reseptin pohjan olen löytänyt jostain vanhasta Pirkasta ja se löytyy myös Pirkannettisivuilta.

Juuresten ravintosisältöjä tutkaillessani Finelin sivuilta huomasin hämmästyksekseni palsternakan ja lantun sisältävän enemmän hyvää omega-3:sta kuin omega-6:sta. Samoin esimerkiksi valkokaali ja nauris sisältävät hyvässä suhteessa näitä rasvahappoja.


Juuressalaatti

300 g porkkanaa
200 g palsternakkaa
300 g lanttua
150 g juuriselleriä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1 Granny Smith -omppo
2 dl suolakurkkukuutioita
70 g punasipulia hienonnettuna
1 ruukku ruohosipulia hienonnettuna

Kastike
1 tlk kermaviiliä
2 rkl kapriksia hienonnettuna
mustapippuria
suolaa
tilkka etikkaa

Kuori juurekset. Kuutioi ne pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Levitä juureskuutiot ja valkosipuli pellille leivinpaperin päälle. Valuta kasviksille öljyä ja lisää ripaus suolaa ja mustapippuria. Paista juureksia 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kääntele lastalla puolessa välissä. Jäähdytä kasvikset haaleaksi.
Kuutioi suolakurkku ja hienonnan kuorittu punasipuli. Pese ja kuutioi omena.
Pane salaattiainekset kulhoon. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja sekoita nostellen salaatin joukkoon. Anna juuressalaatin maustua jääkaapissa noin tunti ennen tarjoamista.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Purjo-vuohenjuustokeitto

Edellisestä reseptipäivityksestä on vierähtänyt. Syynä yllättävä työtilaisuus ja tuleva muutto lähemmäs tulevaa työpaikkaa. Kaupan päälle hankin vielä kevätflunssan.

Kasvisruoka maistuu kaikesta häslingistä huolimatta yhä paremmin. Kasvisruoassa on myös se hyvä puoli, että ruoat kypsyvät yleensä nopsaan. Tämä keitto sopii kevätpäivään paremmin kuin hyvin. Ruokaisuutta se saa oikeasta kermasta ja vuohenjuustosta. Valkohomepäällysteinen vuohenjuusto ei ole minun juttuni, joten käytän keittoon pehmeää, levittyvää vuohenjuustoa. Yrittämisestä huolimatta en ole päässyt jyvälle valkohomevuohenjuustosta, vaikka olen valmis elämään vaikka vuoden pelkkää juustoa syöden.


Purjo-vuohenjuustokeitto (kahdelle)

100 g sipulia silputtuna
½ vihreä omena
1 rkl voita
400 g purjoa suikaloituna
4 dl kasvis- tai kanaliemeä
120 g vuohentuorejuustoa tai -valkohomejuustoa
1 dl kermaa
rakuunaa
suolaa
mustapippuria

Pinnalle
silputtua ruohosipulia

Silppua sipuli, pese ja suikaloi purjo. Paloittele omena. Kuullota purjo-omena-sipuliseos voissa. Lisää liemi ja rakuuna. Anna hautua 15 minuuttia.
Lisää paloiteltu juusto ja soseuta keitto. Lisää kerma ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi. Ripottele keiton pinnalle ruohosipulisilppua.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kevätpiirakka

Eilen keittoa, tänään piirakkaa ilman kinkkua ja kiloa juustoa. Täytteeseen hain ideaa Save with Jamie -kirjan pohjalta tehdystä Jamie Oliverin säästöateriat sarjasta. Jamie pakkasi lohen, purjon ja kesäkurpitsan filotaikinan sisään. Itse tein lähes viljattoman piirakkapohjan, mutta perinteinen rasva-vehnäjauhopohjakin toiminee täytteen kanssa. Myös voilehtitaikinan käyttöä voisi ajatella, mikäli haluaa tehdä jokaiselle oman täytetyn pikku piirakan.

Yhtä kaikki piiraasta tuli keväinen olo, jota edesauttoi ruokailuhetkeä erityistävä, hyvin harvinainen luonnonilmiö – auringonpaiste.


Lohi-purjopiirakka (kolmelle)

Pohja
0,5 dl piimää
1 pieni kananmuna
yhteensä 1,5 dl mantelijauhetta, vehnälesettä, kookosjauhoa tai muuta vastaavaa
2 tl psylliumia
ripaus suolaa

Täyte
oliiviöljyä
200 g kesäkurpitsaa
1 pieni purjo
200 g kypsää lohta (kylmäsavustettu sopii erityisen hyvin)
timjamia
mustapippuria
suolaa
1 sitruunankuori raasteena
loraus sitruunamehua
100 g fetaa
1 pieni kananmuna
1 dl kermaa

Sekoita aineet keskenään huolellisesti ja anna taikinan hetken aikaa turvota. Levitä taikina 20 cm:n piirasvuokaan tai irtopohjaiseen vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.
Valmista sillä välin täyte. Pilko kesäkurpitsa ja suikaloi purjo. Kuullota niitä öljytilkassa paistinpannulla, kunnes ne pehmenevät. Lohko joukkoon lohi. Mausta pippurilla, timjamilla, suolalla, sitruunankuorella ja sitruunamehulla. Tarkasta maku. Levitä täyte esikypsennetyn pohjan päälle. Ripottele päälle vielä feta.
Vispaa kananmunan rakenne rikki ja lisää kerma. Sekoita ja kaada vuokaan. Mikäli käytät irtopohjavuokaa, laita vuoka leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Tällöin kerma-munaseos ei sotke ennen hyytymistään uunia. Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta alkaa ruskistua. Nauti haaleana.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Fenkolisoppa

Keittolinjalla jatketaan. Aviosiippa jatkaakin vielä tiukkaa ruokalinjaansa, joten minä saan nauttia itsekseni herkuista, muun muassa kasvisruoista. Fenkolikeiton ohjeita on maailma pullollaan. Tämä on Jamie Oliverin käsialaa kirjasta Kätevä Jamie. Kyseisessä kirjassa on reseptien lisäksi hyviä vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.

Soppa ei kovin houkuttelevalta kuvassa näytä, mutta kaurapuuromaisen ulkonäön ei kannata antaa hämätä. Fenkoli on itsessään niin aromikas kasvis, ettei se juuri kaipaa maustamista, edes suolaa. Fenkolikeiton väriin voi vaikuttaa siihen lisättävien papujen avulla. Itse käytin tällä kertaa Go Green papumixiä, jossa on rusehtavia borlottipapuja. Jamie käyttää cannellini-papuja. Jokahinen voi käyttää omaan suuhun sopivia papuja. Ne eivät keittoa pahenna.

Fenkolikeitto (kahdelle)

1 fenkoli
1 keltasipuli
1 pullea valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
0,5 l kasvis- tai kanalientä
150 g kypsennettyjä papuja
mustapippuria
suolaa
chilihiutaleita
loraus kuohukermaa koristeluun ja mausteeksi

Viipaloi fenkoli jasipulit ohuiksi viipaleiksi. Säästä fenkolin lehtitupsut keiton koristeluun. Kuumenna oliiviöljy keskilämmöllä pinnoitetussa kattilassa. Kippaa kasvikset kattilaan. Anna niiden hautua 30 minuuttia kannen alla, kunnes ne ovat pehmenneet läpikuultaviksi. Mikäli seos tuumaa juuttua kattilan pohjaan kiinni haudutuksen aikana, lisää tilkka vettä.
Kaada kattilaan kiehuva liemi ja pavut. Jatka kypsentämistä vielä 20 minuuttia. Soseuta keitto ja mausta se makusi mukaan. Koristele fenkolin tupsuilla ja kuohukermalla.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Minestronekeitto linsseillä

Mielestäni yksi maukkaimpia talvikeittoja on minestronesoppa. Se on myös hyvin ympäristötietoinen ruoka, koska siihen voi upottaa melkein mitä tahansa jämiä: chilin puolikkaan, vähän nuutuneet varsisellerin varret, tomaattipyreen jämät, vanhat juuston kannikat...

Meillä minestronekeittoon ei tule pastaa tai perunaa, vaan palkokasveja. Linssit ovat tässä tarkoituksessa erityisen nopsia käyttää.

Minestronekeitto (kahdelle)

80 g pekonia kuutioina
1 pieni sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä viipaleina
1 iso porkkana kuutioituna
1 sellerin varsi
tai 1,5 tl sellerijauhetta
½ tlk tomaattimurskaa tai kuorittuja, säilöttyjä tomaatteja
1 dl haluamiasi linssejä
1 l lihalientä
mustapippuria
suolaa
juustoa ja tuoretta basilikaa tarjoiluun

Ruskista pekoni kattilan pohjalla. Lisää sipulit ja varsiselleri ja kuullottele hetki. Lisää porkkana, tomaattisäilyke, lihaliemi ja kylmällä vedellä huuhdellut linssit. Keittele noin 20 minuuttia. Mausta mustapippurilla ja suola. Tarkista maku. Annostele lautasille ja ripottele päälle juustoraastetta ja silputtua basilikaa.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Pekan juustoinen kermakammoitus

Karmean hankalaselkoiset ruokanimet jatkuvat. En taida tässä ryhtyä avaamaan tämän nimen taustaa sen enempää kuin totean vain, että reseptin pohja on tiramisuvaahdon ohje Karpin keittokirjasta. Selvää lienee, että jälkiruoka koostuu lähes pelkästä rasvasta.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään makeutusainetta tai vastaavaa tuotetta, itse makeutin vaahdon ripauksella lakritsijauhetta (joka itsessään on todella makeaa ja sisältää hiilihydraatteja) ja pienenpienellä tilkalla kahvilikööriä.

Tiramisuvaahto (kolmelle)

2 pientä kananmunaa
250 g mascarponejuustoa
makeutusta
2 tl vahvaa, kylmää kahvia

Erottele keltuaiset valkuaisista kahteen kulhoon. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset vaahdoksi ja lisää sekaan vähitellen mascarpone koko ajan sekoittaen. Mausta seos. Lisää valkuisvaahto seokseen varovasti nostellen. Jaa annoslaseihin tai -kulhoihin ja nosta kylmään asettumaan hetkeksi.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Mustan Salaneuvoksen rapsakka härkätaistelu

Kirjoitin ystävänpäivänä oman menuni siipalle. Hän tosin oli iltavuorossa, joten toteutukseen menu pääsi vasta tänään. Lukiessaan mielikuvituksellisesti nimettyjä ruokalajeja mieheni totesi, ettei hän voi valita näistä mitään, kun ei ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Enkä kyllä ihmettele: Tykkään nimetä ruokia mahdollisimman vaikeasti.

Tämän komeahkolta kalskahtavan ruokalajin taakse piiloutuvat Valion Musta Salaneuvos, kylmäsavuhärkäleikkeleet, vihersalaatti retiisillä ja puolukkavinegretti. Eli perinteinen ruokaisa salaatti. Ohje on ihan omasta päästä.

Jälkiruoaksi nautimme tiramisuvaahtoa, jonka reseptin postaan huomenna.


Mustan Salaneuvoksen rapsakka härkätaistelu (kahdelle)

salaattia maun mukaan (vihersalattisekoitus sopii oikein hyvin)
125 g retiisiä viipaloituna
100 g Mustaa Salaneuvos-juustoa kuutioina, kolmioina tai viipaleina
100 g kylmäsavuhärkää

Puolukkavinegretti
0,75 dl puolukoita
2 rkl siideri- tai omenaviinietikkaa
3–4 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Asettele salaatit laakealle vadille tai isolle, matalalle lautaselle. Lisää ohueksi viipaloitu retiisi. Paloittele juusto haluamallasi tavalla. Rullaa kylmäsavuhärkäviipaleet rulliksi. Asettele härkä ja juusto kauniisti salaatin päälle.
Valmista vinegretti murskaamalla puolukat puolihuolimattomasti. Lisää muut aineet ja sekoita hyvin. Tarkista maku. Annostele salaatin päälle.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Paras pastakastike ikinä

Jamie Oliverin salami-fenkoli-tomaattikastike on paras pastakastike, jonka tiedän. Paljon kehuttua ja kohuttua avokadopastaa kun en ole vieläkään kokeillut.

Ennen vanhaan, kun halusin herkutella viikonlopun kunniaksi, tein aina tätä ruokaa. Nyttemmin kastiketta on tullut tehtyä todella harvoin, koska en syö enää pastaa. Sikäli ihme, kuinka helposti pääsin eroon pastan ja ruisleivän puputtamisesta, koska ne kuuluivat aikaisemmin minun top vitoseeni ruoka-aineista.

Hyvälaatuinen ja oikein keitetty pasta on vain olennainen osa tätä kastiketta, sitä ei käy kiistäminen. Mitkään tuorejuusto-kananmunaseokset tai kesäkurpitsasuikareet eivät tämän kastikkeen kanssa pastaa korvaa – valitettavasti.


Pastaa salamilla, fenkolilla ja tomaateilla (neljälle)

öljyä
150 g salamiviipaleita (mieluusti italialaisittain maustettuja)
2 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina
1 tl fenkolinsiemeniä kevyesti murskattuna
1 fenkoli ohuina viipaleina
2 tölkkiä kuorittuja tomaatteja
(1 kuivattu chili murskattuna)
suolaa
mustapippuria
400 g pastaa (tai korviketta)

Kuumenna öljy paistokasarissa. Lisää salami- ja valkosipuliviipaleet. Lisää fenkolinsiemenet. Paista miedolla lämmöllä, kunnes rasva alkaa irrota salamista ja viipaleet ruskistua. Lisääs fenkolinviipaleet ja sekoita nostellen. Laita kansi päälle ja vähennä lämpöä. Anna paistua viisi minuuttia. Lisää tomaatit ja mausteet (sekä kuivattu chili). Hauduta 25 minuuttia, kunnes seos on paksuuntunut. Keitä sillä välin pasta. Sekoita kastike valutettuun pastaan. Halutessasi voit tarjota ruoan oliiviöljyssä paistettujen leivänmurujen kera.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Borssikeitto

Päivä näytti ikkunasta katsottuna kauniilta, oikein hyvältä ulkoilusäältä. Roskienvientireissulla totuus paljastui: Jäätävän kylmä tuuli hyydytti ajatukset kävelylenkistä ja totesin pysyväni visusti sisätiloissa.

Niille uhkarohkeille, jotka viimaan viitsivät mennä maistuu varmasti vielä paremmin kuuma soppa kuin minulle. Seljankaa olen joskus kokannut. Borssikeitto on sen sijaan muistikuvieni mukaan jäänyt tekemättä. Jääkaapissa sattui sopivasti olemaan esikypsennettyjä punajuuria ja Snellmanin naudanlihamakkaraa, joten ei muuta kuin kauhan varteen.


Borssikeitto nautamakkaralla

1 keltasipuli
¼ keräkaalia
2 isoa punajuurta (etikkaista, esikypsennettyä tai raakaa)
öljyä
reilu litra lihalientä
1–2 tl etikkaa
meiramia
valkopippuria
250 g nautamakkaraa
suolaa
smetanaa

Silppua kasvikset. Jos käytät raakaa punajuurta, kuori se ja raasta raateeksi, jotta se kypsyy nopeammin. Kuullota kasviksia muutama minutti öljyssä kattilassa. Lisää lihaliemi, etikka ja mausteet. Anna hautua kypsäksi. Paloittele sillä välin makkara ja ruskita palat paistinpannulla.
Lisää makkara kattilaan ja kiehauta. Tarkasta maku ja tarjoile keitto smetananokareen kanssa.

maanantai 20. tammikuuta 2014

Parsakaali-savutofuwokki

Meidän perhe on ruvennut melkein fleksitaristeiksi. Fleksitarismi tarkoittaa Vihreä pöytä -kirjan tekijöiden Sasu Laukkosen ja Mariaana Nelimarkan mukaan sitä, että kasvisruoan osuus ruokavaliossa kasvaa. Fleksitaristi syö lihaa silloin kun sitä on saatavilla, mutta tekee myös kokonaisvaltaisen aterian kasvisaineksista.

Syömme päivittäin yhden lämpimän aterian. Melkeinpä tahattomasti viikon ruokalistassa on ollut useammin kuin yhdesti pääateriana ruokaa, jossa ei ole käytetty punaista lihaa, siipikarjaa tai kalaa. Maitotuotteita ja kananmunia olemme käyttäneet toki normaalisti. Näin on toimittu meidän keittiössämme joulun välipäivistä lähtien. Lihattomuus pääaterialla ei kuitenkaan tarkoita, ettemme olisi syöneet päivän muilla aterioilla esimerkiksi silliä, pekonia, leikkeleitä tai muuta vastaavaa. Mutta vähennys mikä vähennys, enkä voi moittia jääneeni jostain paitsi.

Tofua olemme syöneet muodossa jos toisessa, koska aion vakaasti saada sen maistumaan suussani joltain. Mieheni tykkäsi kovin valemakaronilaatikosta ja sitä onkin kokattu jo pariin otteeseen. Tänään kokelin sitten savutofua wokkiin ja aloin päästä asiaan eli ruoka maistui joltakin. Reseptin otin viimeisimmästä Glorian ruoka ja viini lehdestä 1/14. Jätin suosista reseptistä pois säilötyt mustat pavut, sillä ne sisältävät kohtuu paljon hiilihydraatteja. Ruoka on muutenkin täyttävää ja tarpeeksi proteiinipitoista.



Parsakaali-savutofuwokki (kahdelle–kolmelle)

270 g savutofua tankomaiseksi pilkottuna
seesamiöljyä paistamiseen
300 g parsakaalia paloteltuna varsineen päivineen (kuori varsiosa!)
1–2 punaista chiliä silputtuna
1 rkl raastettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä murskattuna
2 rkl soijakastiketta
0,75 dl valkoviiniä TAI laimennettua sitruunamehua
1–2 dl kasvislientä
3–4 kevätsipulinvartta viipaloituna
1 dl pähkinöitä, siemeniä tms. paahdettuna

Paista tofuun pinta seesamiöljyssä pannulla tai wokissa. Siirrä pois pannulta. Kuumenna lisää öljyä ja kuullota inkivääriä, valkosipulimurskaa ja chiliviipaleita hetkinen öljyssä. Lisää pitkittäin paloiteltu parsakaali ja soijakastike. Paistele kolmisen minuuttia. Lisää viini ja kasvisliemi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua keskilämmöllä viisi minuuttia, kunnes parsakaali on napakan syötävää. Lisää pannulle tofu ja lämmitä. Nosta pöytää ja ripottele pinnalle kevätsipulin silppua ja siemeniä. Lisäkkeenä voit tarjota nuudeleita.

torstai 16. tammikuuta 2014

Voimapihvit

Lapsuudessani yleisin (ja ainoa) maksaruoka oli arvatenkin maksalaatikko ja silloin se maistui. Enää en pysty syömään teollisesti valmistettua maksalaatikkoa lainkaan. Itse kokkailtua maksakäristystä ja kermakastikkeessa uitettua kokonaista maksaa olen kokeillut, enkä ihastunut kovasta yrityksestä huolimatta.

Edellisten sijaan maksapihvit saavat minut hurmion partaalle ja syömään itseni ähkyyn. Paras pohjaohje, johon olen törmännyt tähän mennessä, on Karpin tapaan -kirjasta poimittu maksa-jauhelihapihvien resepti. Olen tosin muuntanut sitä omaan makuuni sopivammaksi. Reseptin idea on se, että maksan lisäksi massaan sekoitetaan possun jauhelihaa ja anjovista, tuota muikun ja makrillin jälkeen herkkuisinta eväkästä.


Maksa-jauhelihapihvit (10 reilun kokoista pihviä)

yhteensä 800 g jauhettua naudan maksaa ja possun jauhelihaa (maksan ja possun suhteen saa jokainen päättää itse)
1 hyvän kokoinen keltasipuli
7–9 anjovisfilettä (oman maun mukaan)
1–2 munaa (mitä vetisempää maksa on, sitä enemmän kanamunaa on laiettava massaan)
meiramia
mustapippuria
suolaa
hintsusti voita paistamiseen

Kuori sipuli ja lohko se. Laita sipuli ja anjovisfileet tehosekottimeen ja jauha sileäksi tahnaksi. Kaada seos isoon kulhoon. Lisää maksa, possunliha, kananmuna(t) sekä mausteet ja suola. Sekoita erittäin huolellisesti. Paista pannulla pikku nokare massaa maistiaisiksi, jotta tiedät tarvitseeko seos maustaa vielä. Kun maut ovat kohdallaan paista pihvit pannulla voissa keskilämmöllä kypsiksi. Taikinan annostelu pannulle onnistuu hyvin isolla lusikalla. Tarjoile puolukoiden kera.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Valemakaronilaatikko

Tofua on tullut muutaman kerran menneinä vuosina maisteltua. Silloin se ei maistunut miltään. Nyt päätin kokeilla ”makaronilaatikon” valmistamista siitä, meillä kun on jostain syystä ollut melko kasvisruokavoittoinen viikko.

Ruoan ideana on korvata makaroni tofulla. Lisäsin tosin sekaan muutaman pekonisiivun makua antamaan, mutta määrää olisi voinut lisätä. Ruoka tuoksui makaronilaatikolta ja makukin oli sama – yhtä pliisu. Syödessä oli pakko höystää laatikkoa ketsupilla. Täytyy seuraavan kerran kokeilla savustettua tofua ja reilumpaa maustamista.

Kuvauksellinen tällainen ruoka ei koskaan ole, mutta tämä otos on harvinaisen huonolaatuinen. Pahoitteluni.


Tofu-pinaatti-laatikko (kahdelle)

1 paketti tofua pienittynä pieniksi palasiksi
1 pieni sipuli silppuna
4 pekoniviipaletta pilkottuna
75 g pakastepinaattia sulatettuna
0,5 dl kermaa
1 kanamuna
100 g juustoa raasteena
suolaa
mustapippuria
(muuta mieleistä maustetta)

Paista pekoniin ja sipuliin väri pannulla. Sekoita ne, tofu, pinaatti ja puolet juustosta uunivuoassa huolellisesti. Mausta seos. Vatkaa munan rakenne rikki ja hulauta joukkoon kerma. Kaada muna-kermaseos vuokaan ja ripottele pinnalle loppu juustoraaste. Paista +175-asteisessa uunissa 40–50 minuuttia.

lauantai 4. tammikuuta 2014

Harissakasvikset

Harissatahna on makoisaa ja sopivan tulista. Mielestäni sen maussa on häivähdys lakritsia. En ole valmistanut sitä koskaan itse, mutta erittäin viitseliäs kokki voi tehdä tahnan itse. Reseptejä löytää googlailemalla melko nopsasti, mutta kaupasta saatava tahnakin on hintansa väärti.

Aiemmin olen maustanut harissalla kalaa ja pilahvia. Tällä kertaa maustoin sillä pannulla paistettuja kasviksia, joita meillä on syöty viime päivät urakalla. Toissapäivänä kyssäkaalia, porkkanaa ja tomaattia, eilen marinoituna raakasalaattina kurkkua, porkkanaa ja kiinankaalta. Tänään munakoisoa, kesäkurpitsaa ja tomaattia. Ja tässä ovat vain päivän lämpimän aterian kasvikset. Vieläkö joku kehtaa väittää, että vähähiilihydraattinen syöminen tarkoittaa pekonin paistamista voissa ja kerman lorauttamista kaikkiin ruokiin? En söisi ikinä näin paljon kasviksia, mikäli ruokavaliossani olisi vielä peruna, pasta ja riisi.


Harissakasvikset (kahdelle)

(muutama valkosipulin kynsi hakkeena, jos harissan valkosipulimäärä ei riitä)
punasipuli silputtuna
loraus oliiviöljyä
250 g kesäkurpitsaa kuutioina
250 g munakoisoa kuutioina
150 g kypsiä kirsikka- tai miniluumutomaatteja
1 rkl harissatahnaa

Kuullota sipuleita pannulla oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää kesäkurpitsa- ja munakoisokuutiot. Paista kohtuu korkealla lämmöllä ja anna kasvisten saada väriä. Lisää tomaatit ja kuumenna. Kun tomaateista alkaa irrota kuori, nosta pannu pois liedeltä ja lisää tahna. Sekoita hyvin ja syö heti.

torstai 2. tammikuuta 2014

Sininen sipatti

Jatkoa äijäruoille: makkarasipatti. Sinisen Lenkin kunniaksi julkaistussa kirjassa on monta kokeilemisen arvoista reseptiä, jos tykkää suomalaisesta makkarasta. Tässä niistä yksi, joka tuo mieleeni lapsuuden kanamunakastikkeen, joka nautittiin aina perunoiden kera. Kaikki raaka-aineet ovat samoja lukuunottamatta kananmunan korvaamista lenkillä. Lieneekö sama kastike kyseessä loppujen lopuksi. Sipatiksi meillä ei vaan kastiketta koskaan kutsuttu. Ja kastikekin nautittiin nyt lanttukuutioiden kanssa.

Sininen sipatti

1 lenkkimakkara (HK:n Sininen on kyllä sopivan jauhoinen tähän)
1 dl vettä
50 g voita
1 sipuli
3 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
suolaa
valkopippuria

Hienonna sipuli. Kuumenna kattilassa vesi ja lisää siihen voi. Lisää sipuli ja kypsennä haketta noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä. Paista sillä välin kuutioitu makkara pannulla rusehtavaksi. Vispaa maito ja vehnäjauhot sekaisin ja lisää sipulihakkeeseen. Kypsennä 10 minuuttia. Lisää makkara ja kiehauta. Mausta.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Kebab-kyssäkaaligratiini

Blogini on viettänyt viime kuun hiljaiseloa, sillä äkkilähtö pois pimeästä kotimaasta Kanariansaarille vei kaikkine kommervenkkeineen kovasti aikaa joulukuussa.

Juhlakausi alkaa olla lopuillaan – onneksi. Mennyt joulu oli ensimmäinen jota varten emme varanneet älyttömiä määriä ruokaa. Viimeiset rosollikuutiot söin ensimmäisenä välipäivänä aamupalaksi ja mieheni mussutti kinkun pois. Itse en juuri kinkusta perustanut tällä kertaa. (Kinkun koko onkin joulu joululta pienentynyt perheessämme.)

Uusi vuosi ja niin kutsuttu ruotuun paluu ei tarkoita meillä rasvattomuutta ja mauttomuutta, vaan hiilihydraattien rajoittamista. Siispä ultimaalisen kasvis-lihasotkun tekoon. Kyssäkaaligratiinia on tullut nautittua sellaisenaankin, mutta tällä kertaa laitoin joukkoon kebabia. Menisihän tuohon kinkun tai kalkkunan jämät, jos niitä pakkasesta löytyy.

Kebabgratiini

1 kg kyssäkaalia kuorittuna ja siivuttuna mahdollisimman ohueksi siivuiksi
1 punasipuli siivuina
250 g kebablihaa (tai joulukinkkua, kalkkunaa tms.)
3,5 dl kermaa, (maustettua) ruokakermaa tai näiden seosta
(suolaa ja mausteita, jos tykkää)

Lado kyssäkaalia, sipulia ja lihaa vuoron perään laakeaan uunivuokaan. Jätä päälimmäiseksi kyssäkaalikerros. Kaada kerma vuokaan ja halutessasi kuorruta gratiini vielä juustoraasteella. Peitä vuoka foliolla ja laita se uuniin +175 asteeseen. Kypsennä tunti ja poista folio. Kypsennä vielä tunti. Tarkista kypsyys. Painele gratiinin pintaa kypsennyksen aikana silloin tällöin. Anna gratiinin vetäytyä 15 minuuttia ennen syömistä.