maanantai 30. heinäkuuta 2012

Piirasta pitkästä aikaa


Ei ole välttämättä paras idea tällaisilla helteillä lämmittää uunia, mutta kun mikään muu vain kasviksia sisältävä ruoka ei tuntunut kelpaavan, niin pakkohan se oli kärvistellä kuumuudessa piirasta tehden.

Keittiössämme ei ole aikoihin leivottu piirakkaa, koska hiilihydraatteja vältellessämme hyvää pohjaa ei voi löytää muuten kuin kokeilemalla. Vielä viljoja päivittäin käyttäessäni suorastaan inhosin perinteistä piirakan rasva-jauhopohjaa sen rasvaisuuden vuoksi. Sama vaivaa lähes kaikkia karppipohjareseptejä, joihin tukitaan vielä enemmän rasvaa.

Internetin keskustelupalstoilta sain kuitenkin idean käyttää vehnänalkiota piiraan pohjassa, vaikka se sisältääkin jonkin verran hiilihydraatteja. Raaka-aine oli ennestään minulle täysin vieras, mutta iloinen yllätys ravintoarvojensa suhteen. Vitamiineja ja proteiinia vehnänalkiossa on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vehnäjauhossa. Täytteen vinkkireseptinä käytin vastailmestyneen Yhteishyvän Ruoka-liitteen sieni-savujuustopiiraan ohjetta.

Herkku häipyi parempiin suihin hetkessä. Mutta eihän mikään, johon on käytetty sieniä ja juustoa, ole pahaa.


Karpimpi sieni-tomaattipiiras

Sieni-tomaattitäyte
250–300 g sieniä pilkottuna (itse käytin tuoreita herkkusieniä ja pakastettuja kanttarelleja)
1 valkosipulinkynsi
mustapippuria
1 dl pilkottuja aurinkokuivattuja tomaatteja
2 kananmunaa
2,5 dl (Kippari-)ruokakermaa
1,5 dl juustoraastetta
ripaus chilijauhetta

Piiraspohja (28 cm:n piirakkavuoalle)
vajaa 1,5 dl vehnänalkioita
1,5 dl vehnälesettä
2 dl juustoraastetta
1 kananmuna
0,5 dl piimää tai luonnonjogurttia

Paahda sienet pannulla hienonnetun valkosipulin kanssa, kunnes sienistä on neste osaksi haihtunut. Lisää mustapippuria. Sekoita joukkoon aurinkokuivatut tomaatit. Jätä jäähtymään. Valmista munakermaseos. Sekoita kulhossa kananmunat, ruokakerma, juustoraaste ja chilijauhe.
Valmista pohja. Vatkaa munan rakenne rikki ja lisää piimä tai jogurtti. Lisää loput ainekset hyvin sekoittaen. Levitä taikina piirakkavuokaan. Esipaista pohjaa 10 minuuttia 200 asteessa. Lisää täyte ja paista, kunnes pinta on kullanruskea.

torstai 26. heinäkuuta 2012

Kanasalaattia vol. 2843

Makoisan kanasalaattireseptin löytäminen on osoittautunut lähes yhtä mahdottomaksi tehtäväksi kuin nautittavan ruoan teko Norjan lohesta. Tehtävä vaikeutuu entisestään, jos haluaa vältellä pastaa. Seuraava resepti on kotoisin Tammen uudesta keittokirjasta (vuodelta 1998), jonka sain matkaani muuttaessani pois kotoa. Kyseisessä kirjassa onkin kuin onkin ainakin yksi kanasalaattiresepti, jossa ei ole pastaa, perunaa tai krutonkeja. Reseptin ylivertaisuudesta ja italialaisuudesta en todellakaan mene sataprosenttiseen takuuseen, mutta sillä tuli kuitenkin kevyesti ruokittua kaksihenkinen perheemme.



Italialainen kanasalaatti
600 g grillattua broileria (itse käytin keitettyjä reisikoipia, jotka ovat mielestäni mehevämpiä)
½ punasipuli
1 kypsä avokado
150 g tuoreita herkkusieniä
vajaa kourallinen mustia oliiveja
vajaa 100 g salamiviipaleita (itse käytin supisuomalaista meetvurstia)
erilaisia salaatinlehtiä reilusti

Kastike
3 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl hyvää valkoviinietikkaa
2 tl Dijonin sinappia
mustapippuria ja suolaa

Kuutioi kananliha. Viipaloi sipuli ja herkkusienet. Halutessasi voit käyttää molemmat pannulla pehmenemässä. Koverra avokado kuoristaan. Asettele salaatinlehdet laakealle vadille. Lisää muut ainekset lehtien päälle. Valmista kastike sekoittamalla raaka-aineet toisiinsa. Tarkista maku. Lisää kastike salaatin päälle vasta tarjoiltaessa.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Miehen lihotusruokaa


Jos Jamie Oliver on ollut innoittajani kokeista, niin broileri-kermakastike on sitten se ensimmäinen kulinaristinen tuotokseni ja entinen lempiruokani. Naiset huom! Tällä ruoalla entisestä riisitautisesta poikaystävästä saa itselleen vatsan ympärysmitaltaan arvovaltaisen oloisen avo- tai aviomiehen. Niin kävi minunkin puoliskolleni.

Broileri-kermakastike on monin tavoin kiitollinen ruoka valmistaa. Siihen voi laittaa kaikenlaisia tähteitä aina juuston jämistä vihanneksen puolikkaisiin. Sen voi maustaa millä tahansa ja se on nopea valmistaa. Lisäkkeeksi voi tarjota mitä tahansa nauriksesta kvinoaan.

Tänään tein soosin ranskankerman, Creme Bonjourin valkosipuli ja yrtit -sekoituksen ja kuohukerman lopuista. Lisäsin yhden mehevän valkosipulinkynnen ja kas, ruoka oli valmista! Herkullisinta kastikkeesta tosin saa, jos käyttää Mustapekka-juustoa ja kuohukermaa.

Alkuperäiseen ohjeeseen ei missään nimessä kuulunut aikoinaan kuohukerma, vaan 15 %:n ruokakerma. Lisäksi kastikkeeseen piti tuolloin panna punaista paprikasuikaletta. Kastikkeen tarjoilin aina penne-pastan kanssa. Siitä huolimatta mieheni kasvatti arvovaltaansa.



Broileri-kermakastike (kahdelle)

Alkuperäinen reseptini
rypsiöljyä paistamiseen
300 g broilerisuikaleita
2 dl kermaa, ruokakermaa tai kasvirasvasekoitetta
1 pieni punainen paprika suikaloituna
suolaa ja muita mausteita maun mukaan
lisäkkeeksi penne-pastaa reilusti

Nykyinen reseptini
oliiviöljyä paistamiseen
300 g broilerin fileesuikaletta
1,5 dl kuohukermaa
½ Mustapekka-juusto (ehkä enemmänkin)
lisäkkeeksi parsakaalia tai vihreää salaattia

Paista kaikki suikaleet pannulla melkein kypsiksi. Valmistele sillä aikaa lisäke. Lisää suikaleiden joukkoon kerma, juusto ja mausteet. Kiehauta ja tarkista maku. Vie tarjolle siipallesi lisäkkeen kera.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Salaattia sahajauhon isoveljestä


Mieheni ei pidä lainkaan kuskusista. Hänen mielestään se muistuttaa sekä ulkonäöltään että maultaan sahajauhoa. Sen tietäen päätin kuitenkin valmistaa Good Food Channelin herkullisen annoskuvan ja reseptin manipuloimana kana-tabboulehia. Tabbouleh valmistetaan bulgurista eli hakatusta vehnästä, jota voisi pitää kuskusin ”isoveljenä” karkeamman koostumuksensa takia.

Kana-tabboulehissa yhdistyy aika monta minulle tärkeää ja maukasta komponenttia: Sitruunamehu, juusto, korianterinsiemenet, tulinen chili ja juuri nyt parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset kurkku ja tomaatti. Yhdistelmä ei pettänyt, sillä kahden hengen annos olisi uponnut minuun siltä istumalta. Mutta pitihän sitä bulguria jättää siipallekin maisteltavaksi...


Kana-tabbouleh (kahdelle)

2 kanafileetä paloiteltuna
Kanalle
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl juustokuminan siemeniä (tai jauhettua juustokuminaa)
1 punainen chili hienonnettuna
½ sitruunan mehu
1 tl oliiviöljyä paistamiseen

Salaattiin
0,75 dl bulguria
kourallinen persiljaa hakattuna
puolikas kourallinen minttua hakattuna
½ punasipuli hienonnettuna
1 kypsä tomaatti paloiteltuna
150 g kurkkua paloina
½ sitruunan mehu
2 tl oliiviöljyä
100 g fetaa murennettuna
(pippuria ja suolaa)

Paahda korianteri ja juustokumina pannulla. Murskaa mausteet morttelissa jauheeksi. Laita mausteet, chili, sitruunamehu ja kanapalat astiaan ja sekoita hyvin. Anna maustua tovi. Paista kananpalat oliiviöljyssä kullanruskeiksi ja anna jäähtyä.

Pane bulgur kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin paljon, että bulgur peittyy. Peitä kulho leivinliinalla ja anna seistä 15 minuuttia. Pilko sillä välin kasvikset ja yrtit. Valuta bulgur tarvittaessa. Lisää sekaan yrtit ja kasvikset. Lisää sitruunamehu, oliiviöljy ja halutessasi pippuri ja suola. Lisää vielä feta ja sekoita varovasti. Tarkista maku ja asettele kananpalat salaatin päälle.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Espanjalaista kuumaa soppaa


Kelit eivät ole oikein suosineet espanjalaisen kylmän tomaattikeiton eli gazpachon tekoa. Tai sanotaanko pikemmin, ettei ole ollut liiemmin tarvetta kylmään päivälliseen. Eipä sillä, että vatsani pelkkää tomaattikeittoa kestäisikään. Mutta tätä (yllätys yllätys) Jamie Oliverin chorizo-kikhernekeittoa tomaatteineen vatta kyllä sietää hyvin. Kuraveden näköisen lopputuotteen ei kannata antaa hämätä: Keitto on sopivan kevyttä, mutta täyttävää namia.




Chorizo-kikhernekeitto (neljälle)

oliiviöljyä
150 g chorizomakkaraa pilkottuna
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 sellerin vartta pilkottuna
300 g tuoretta pinaattia huuhdottuna ja suikaloituna
7 kpl tuoretta tomaattia siemenet poistettuina ja pilkottuna
400 g:n tölkki kikherneitä valutettuna
1,5 l kanalientä
suolaa ja pippuria
2 kpl kovaksi keitettyjä kanamunia tarjoiluun

Kuumenna öljy isossa kasarissa tai kattilassa. Lisää makkaranpalat ja anna ruskistua, kunnes rasva alkaa irrota makkarasta. Lisää sipulit ja selleri. Kypsennä melko miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Älä anna sipulien ruskistua. Lisää pinaatti, tomaatit, kikherneet ja kanaliemi. Kiehauta ja jätä muhimaan miedolle lämmölle 40 minuutin ajaksi. Ota keitosta 1/3 ja surauta se sileäksi teho- tai sauvasekoittimella. Kaada takaisin kattilaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile oliiviöljyn ja kananmunanmurusten kera.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Suppissoppaa


Sunnuntai on muodostumassa keittiössämme keittopäiväksi jostain selittämättömästä syystä. Milloin on kaalikeittoa, pinaattikeittoa, kanakeittoa tai niin kuin tänään sienikeittoa. Onko se sitten tarvetta siirtyä kevyemmin eväin seuraavan viikkoon?

Sienikeittoa ei oikeastaan ole mielestäni järkevää vääntää kaupan (herkku)sienistä, vaan siihen tarkoitukseen kelpaa vain kunnon luonnosta poimittu lakkipää, vaikkapa näöltään pikkuruinen, mutta maultaan vankka suppilovahvero. Kiitos sienestävän äitini, muutamia annoksia suppilovahveroita ja rouskuja kulkeutuu yleensä useampaan otteeseen talven varrella meidänkin pakastimeemme. Viime vuoden viimeisistä rouskuista tein juhannukseksi salaattia (kovin kesäistä!) ja tänään oli suppisten vuoro. Kohtahan näitä herkkuja on taas saatavilla metsistä.



Suppilovahverokeitto (kahdelle)

noin 3 dl suppilovahveroita, tuoreita tai pakastettuja
1 pieni sipuli TAI 1 kesäsipuli varsineen
voita
1 l kanaliemeä
vastarouhittua mustapippuria
tilkka kuohukermaa
150 g maustamatonta, täysrasvaista sulatejuustoa
(suolaa)
(jos haluat suurustaa keiton, muutama rkl vehnäjauhoa tilkkaan kylmää vettä ajaa asian)

Paista silputtua sipulia ja paloiteltuja sieniä voissa kattilassa, kunnes enin neste on haihtunut. Lisää liemi ja pippuri. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää kerma ja sulatejuusto. Anna kiehua hiljakseen ja sekoittele välillä, kunnes sulatejuusto on sulanut. (Lisää suurus ja kiehauta kunnolla.) Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Mantsikanmollukkaa jälkkäriin


Harvemmin enää tulee tehtyä varsinaisesti jälkiruokaa. Olen nimittäin todennut, että hedelmät ja marjat ovat parhaimmillaan sellaisenaan tirskuvan kypsinä nautittuna. Niiden sisältämä sokeri riittää hyvin makeaksi päätökseksi aterialle.

Kun nyt on taas tuoreiden mansikoiden aika, ajattelin tekaista mansikka-pannacotan. Olen aikoinaan tehnyt kinuskista mustikka-pannacottaa Valion sivuilta löytyvän ohjeen mukaan. Hyvää on sekin, mutta huomattavasti työläämpää kuin tämä Karppaus.info -sivustolta pohjaksi napattu vadelma-pannacotan ohje.


Mansikka-pannacotta (kahdelle)

0,5 dl mansikoita
1 liivatelehti
reilu 1 dl kermaa
sokeria, makeutusainetta oman maun mukaan

Muussaa marjat. Laita liivatelehti kylmään veteen likoamaan. Kiehauta kerma ja makeutin. Lisää kiehuvan kuumaan seokseen mansikat ja puristeltu liivatelehti. Sekoita, kunnes liivatelehti on sulanut. Kaada seos astioihin ja laita jääkaappiin hyytymään korkeintaan kahdeksi tunniksi.