Avomaankurkun parempi salaatti

Grillata ei oikein tällaisilla keleillä huvita, mutta kesäsalaattia voi syödä siitä huolimatta. Uusimassa Glorian ruoka & viini -lehdessä piisaa salaattireseptejä ja vähän muuntelemalla johtuen nykyisen asuinpaikkani hivenen rajoittuneesta kasvistarjonnasta (miksi hyllyssä on sen seitsemää lajia paprikaa, muttei ensimmäistäkään fenkolia?) sain oivallisen salaatin.

Aiemmalta ison kaupungin kauppareissulta mukaan oli tarttunut valkoinen naurisnippu, josta naatit pakastin silputtuna pata- tai muhennosruokaa varten. Käytin jäljellä olleet mukulat salaattiin korvaten niillä retiisin. Pikkunauriita syö ihan ilokseen, sen verta maukkaampia ne ovat kuin myöhäisemmät lajitoverinsa.

Kastike on tämänkin salaatin suola. Vuohen tuorejuusto on niin hyvää, että söin lopun purkin mansikoiden kera. Nam nam nam! Ruoka on vaan aika iloinen asia.

 

Kesäkurkkusalaatti

3 avomaankurkkua

6 retiisiä tai 2 pikkunaurista

½ punasipuli

½ dl tilliä silppuna

Kastike

100 g pehmeää vuohenjuustoa

0,75 dl turkkilaista jogurttia

1 valkosipulinkynsi silputtuna tai murskeena

½ rkl valkoviinietikkaa

suolaa

mustapippuria

Leikkaa huuhdotut kurkut ja retiisit tai nauriit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja suikaloi myös sipuli. Sekoita kulhossa yhdessä tillin kanssa. Tee kastike sekoittamalla ainekset keskenään. Sekoita kastike kasvisten joukkoon tai annostele se vasta tarjoamisvaiheessa salaatin päälle.

Kukkislätyt

Hain justiinsa postista Ottolenghin ja Tamimin kirjan Ottolenghi. Tänään en ehätä siihen paneutua sen kummemmin, mutta päivällinen viritti jo kasvispainotteisiin resepteihin. Jo ennen muuttoa kokeiltavien reseptipinossa on pyörinyt kukkakaalilätyt. Yhdenlaisia olen joskus parisen vuotta sitten tehnyt, enkä oikein lämmennyt tuolloin.

Tunnetusti viljaa ja hiilareita välttelevät ovat kokeilleet kaiken maailman lättyviritelmät, joita voisi käyttää pizzapohjina ja tortilloina. Nämäkin Pirkan lätyt sopivat samaan kategoriaan. Lätyt toimivat hyvin, jos ei lastaa niitä täyteen tavaraa. Mutta täytettä pitää ehdottomasti olla, sellaisenaan nämä eivät ainakaan minulle maistu.


Kukkakaalipizzat

1 (800 g) kukkakaali

2 kananmunaa

2 dl juustoraastetta

1/4 tl suolaa

mustapippuria

Pinnalle

1 prk maustettua ranskankermaa

fetakuutioita

150 g kurkkua kuutioina

120 g kirsikkatomaatteja puolitettuina

Leikkaa kukkakaalista lehdet pois. Hienonna kukkakaali muruiksi tehosekoittimella. Sekoita kukkakaalimurun joukkoon munat, juustoraaste, suola ja pippuri. Muotoile massasta lusikan avulla pellille leivinpaperille viisi pyöreää, ohutta pohjaa halkaisijaltaan 15–20 cm. Paista +200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes pohjat ovat kypsyneet ja saaneet hieman väriä. Levitä ranskankerma, feta, kurkkukuutiot ja kirsikkatomaatit pohjien päälle.

Tatti ja possu tahnassa

Juhannus on mennyt vaihtelevassa kelissä Keski-Pohjanmaalla, mutta takuuvarmasti mieheni on jälleen kerran juhannuksen töissä. Ei kai auta hänen edes lotota, kun hänkin sen lottovoittonsa lunasti, kun minut sai (jos nyt pieni huumoripläjäys tähän sallitaan).

Jonkun kerran on tullut tätä herkkusieni-pekonitahnaa tehtyä. Se maistuu erityisen hyvin kauden grillikasvisten tai burgerin kostuttajana. Lisäksi makua voi varioida vaihtamalla tuorejuuston mauksi ihan mitä tykkää.

Herkkusieni-pekonitahna

50 g herkkusieniä grillattuna

2 viipaletta pekonia paistettuna rapeaksi

5 valkosipulinkynttä grillattuna ja kuorittuna

100 g maustettuna tuorejuustoa (Taco toimii aina ja ikuisesti)

2 rkl tuoretta persiljaa

mustapippuria

tarvittaessa suolaa

Sekoita ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tahnaksi. Tarkista maku. Lisää suolaa tarvittaessa.

 

Oman sortin arki-chermoula

Taisin laittaa chermoulan korvan taakse Yotam Ottolenghin Välimeri lautasella -sarjasta menneenä keväänä. Kokeilin vähän fiksata pikapikaa ylös kirjoitettuja ainesosaluettelon raaka-aineita. Tuore korianteri korvautui kuivatulla siemenillä ja lehtipersiljalla.

Eipä se haittaa, sillä käsittääkseni marokkolaisen chermoulan ”oikeita” reseptejä on melkein enemmän kuin kastikkeen kokkaajia. Kastiketta voi käyttää myös marinadina. Itse kokeilin Yotamin innoittamana maustaa kalaa – perisuomalaista silakkaa.

Chermoula

pari valkosipulinkynttä

2 tl juustokuminaa

korianteria oman maun mukaan (tuoreena tai siemeninä)

1 sitruunan kuori raasteena

loraus sitruunamehua

½ rkl makeaa savupaprikajauhetta

ripaus chilijauhetta

tuoretta lehtipersiljaa

suolaa

½ dl oliiviöljyä

Murskaa kuivat mausteet ja valkosipuli morttelissa tai maustemyllyssä. Lisää sitruunankuori ja -mehu, öljy ja persilja. Muussaa melko sileäksi. Tarkasta maku.

Bloody Mary -naudanpata

Luvattoman pitkä tauko näistä blogihommista, mutta mutta... Työpaikkaa ja paikkakuntaa on taas vaihdettu. Onneksi tällä kertaa asuinympäristö on niin tuttu, ettei tarvitse totutella kovin paljon ainakaan ihmisiin.

Elimme toukokuun lähestulkoon eineksillä ja mieskin pääsi vasta pari viikkoa sitten asumaan omien töittensä takia saman katon alle kanssani, joten kunnon aterioita emme ole ehtineet juuri nauttimaan. Uusi Weberin vähän laadukkaampi grilli on nyt kuitenkin hankittu ja sillä kyllä kelpaa paistella, kunhan vaan aurinko paistelisi. Mutta asiaan.

Ei kovin kesäistä, mutta naudanpataa ajattelin tempaista viikonlopun kunniaksi. Hra Oliverin Fiilisruokaa-kirjan (älytön käännös kirjan alkuperäisestä nimestä) yksinkertainen Bloody Mary-naudanpata oli pakko kokeilla. Niin kuin kaikki kirjan reseptit, myös tämä vie useamman tunnin kypsentää. Naudan sisäpaisti, jonka sain käsiini matkan päästä hypermarketista, oli niin jänkkyä tavaraa, ettei sitä saanut millään konstilla ihan mureaksi. Mutta tarkoitus olisi siis saada liha niin mureaksi, että sen voi repiä hajalle.

Bloody Mary -naudanpata (8 annosta)

1 kilo naudan jänkinpää palaa, kuten rintaa, selkäpaistia, ulkopaistia...

öljyä paistamiseen

suolaa

mustapippuria

1 sellerimukula

4 pientä punasipulia

rosmariinia (jos tuoretta on tarjolla, niin tietysti sitä)

2 laakerinlehteä

Bloody Mary -seos

1 sitruunan mehu

700 g paseerattua tomaattia

2 rkl worcestershirekastiketta

muutama tippa tabascoa

3 rkl vodkaa

Kuumenna uuni +130 asteeseen. Paista öljyssä kasarissa suolattuun ja pippuroituun naudanlihaan ruskea paistopinta. Pilko kuoritut selleri ja sipulit reiluksi paloiksi. Nosta liha pois kasarista napakan kokoiseen uunipataan ja laita tilalle kasvikset. Anna paistua 5–10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat vähän pehmenneet. Sekoita Bloody Mary -seos kannussa ja kaada kasariin. Lisää yrtit ja reilusti suolaa sekä pippuria. Kiehauta ja kaada lihan päälle. Peitä pata foliolla tai kostutetulla leivinpaperilla. Kypsennä pataa uunissa 5–6 tuntia tai niin kauan, että liha alkaa hajota. Tarjoa perunamuusin tai grillattujen parsojen kera.

Provencalen lehtipihviä

Täällä länsirannikolla asuessani olen väistämättä joutunut käyttämään pitkään koulun penkillä tankattua ruotsin kieltä. Ja ihan hyvä niin.

Paikallinen lehtitarjonta on hieman erilaista kuin muualla Pohjanmaalla (P-, K- ja E-), sillä kauppojen lehtihyllyjen kielijakauma kahden virallisen kielen osalta on puolet ja puolet. Ruotsalaiset ruokalehdet ovat mielenkiintoista tutustuttavaa jo entisen toimittajan taustani vuoksi. Yllättävä reseptien yksinkertaisuus leimasi ainakin Elle Vin & Mat -lehteä. Enkä tarkoita tätä pahalla.

Provencalen lehtipihviä olen tehnyt jo muutamaan otteeseen, vaikka ruoka syksyyn sopiikin paremmin. Tämä ruoka on mainio viikonlopun aloitusruoka nopeutensa ja yksinkertaisuutensa takia. Olen kokeillut valmistaa ruoan naudan kulma- ja sisäpaistista. Molemmilla lopputulos on ollut yhtä hyvä, vaikka kulmapaisti saattaa olla sitkaisempaa.

Lyxig lövbiff Provencale (4–6 hengelle)

800 g lehtipihviä

voita

1 keltasipuli hienonnettuna

2 dl vettä

1 lihaliemikuutio

3 dl ranskankermaa (rasvaa vähintään 28 %)

4–5 rkl Provencen sinappia

suolaa

mustapippuria

Provencen sinappia voi olla vaikea löytää, joten tee sinappi itse seuraavalla ohjeella:

1 dl ranskalaista sinappia

1 hienonnettu valkosipulinkynsi

2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa

2 rkl hienonnettua, grillattua paprikaa

Suikaloi lehtipihvit ja paista ne voissa sipulin kanssa. Siirrä kattilaan tai pataan. Kaada vesi pannun kautta kattilaan. Lisää liemikuutio, ranskankerma ja sinappi. Sekoita hyvin.Anna porista hetken. Lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Soosi ei juuri tarvitse suolaa, koska sinappi maustaa sen hyvin.

Nokilohi

He, jotka eivät voi syödä grillimakkaran mustunutta kuorta, voivat hyvillä mielin skipata seuraavan reseptin. Nokilohi nimittäin käryää ja jättää pannun pohjalle todella myrkyllisen näköisen mustan karstan. Mutta on hyvää.

Ohjeen otin viimeisimmästä Glorian ruoka & viinistä. Uutistoimittaja Piia Pasasen reseptikokonaisuus lehdessä oli muutenkin parasta antia sitruunaisine suklaakakkuineen (en aio kuitenkaan kokeilla) ja poro-leipäjuustopiirakoineen (josta sainkin idean viikonlopulla häämöttäviin karaokekarkeloihin mieheni siskon luona).

Omasta nokilohestani oregano uupui kauppareissu-unohduksen takia ja curryjauhe sen takia, että inhoan sitä. Cayennepippuria laitoin sen tulisuuden vuoksi varovasti. Seuraavalla kerralla uskallan laittaa koko määrän.

Pasasen nokilohi

1 kg nahallista lohifileetä

1 dl voisulaa

Mausteseos

2 rkl paprikajauhetta

2 tl mustapippuria

2 tl kuivattua timjamia

2 tl kuivattua oreganoa

(2 tl curryjauhetta)

2 tl (palmu)sokeria

1 tl cayennepippuria

2–3 tl suolaa

Sekoita mausteseoksen aineet keskenään. Viipaloi lohi annospaloiksi ja kasta sulatettuun voihin. Mausta mausteseoksella ja paista grillissä valurautapannulla tai muurikalla ensin nahkapuoli ylöspäin. Anna hiillostua kunnolla tummaksi.

Sydämellistä possupataa

Vuosi kaupalla kokeilulistalla ollut possun sydän pääsi tänään vihdoin kokeiltavaksi. Ajattelin lähestyä vierasta raaka-ainetta helpoimmalla tavalla eli maustamalla sitä reilusti. Ihan mahdottomasti ajatus possun sydämestä lautasella ei kuitenkaan kauhistuttanut, sillä olen syönyt hirven sydäntä. Sydän ei mielestäni maultaan eroa juuri lainkaan paistista, fileestä, niskasta... Maksan syöminen vaatii paljon enemmän makuhermoilta. Sama minkä otuksen sydäntä aikoo nauttia, on hyvä muistaa, ettei ruoka valmistu käden käänteessä. Sydänliha kun ei mureudu hetkessä.

Sydän-paprika-tomaattipata

150 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 varsisellerin vartta
200 g porkkanaa
200 g paprikaa
300 g possun sydäntä
makeaa paprikajauhetta
savustettua paprikajauhetta
juustokuminaa
cayennepippuria
suolaa
1 tlk tomaattimurskaa
lihalientä

Pilko kasvikset. Kuullota niitä öljyssä isossa kattilassa, kunnes ne hieman pehmenevät ja saavat väriä. Nosta kasvikset kattilasta. Siivoa possun sydämestä kalvot sekä verisuonet ja pilko reiluhkoiksi palasiksi. Paista sydämen palaset ja mausteet samassa kattilassa kuin kasvikset. Laita kasvikset sydämen sekaan ja lisää tomaattimurska sekä lihaliemi. Hauduta pari tuntia hiljaisella tulella.

Jokavuotinen kevätpiirakka

Kevätpiirasta pukkaa, vaikka sää ei suosi sitten lainkaan. Reseptin pohjan otin talteen Pirkasta ja vähän fiksailin sitä omaan hoppuuni sopivaksi. Viitseliäs tekee piirakkapohjansa itse ja sivelee kurpitsaviipaleet valkosipuliöljyllä. Piirakka sopii myös myöhäiselle aamiaiselle, jotka näin pitkinä pyhinä ovat melko todennäköisiä.

Feta-kesäkurpitsapiirakka

1 pkt valmista piirakkataikinaa

Täyte

1 tlk fetajuustoa

2 kananmunaa

1½ dl maitoa

2 rkl pestoa

mustapippuria

200 g kesäkurpitsaa ohuina viipaleina

1 valkosipulinkynsi

oliiviöljyä

Marinoidut tomaatit

250 g kirsikkatomaatteja

1 rkl neitsytoliiviöljyä

2 tl balsamiviinietikkaa

suolaa

mustapippuria

tuoreita basilikanlehtiä

Taputtele sulanut taikina voidellun irtopohjavuoan (noin 20 cm halkaisijaltaan) pohjalle ja reunoille noin 3 cm:n korkeudelle. Hienonna fetajuusto haarukalla ja levitä tasaisesti piirakkapohjalle. Vatkaa munat, maito, pesto ja mustapippuri sekaisin. Kaada muna-maitoseos pohjan päälle. Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi esimerkiksi juustohöylällä ja peitä piirakan pinta tiheästi limittäin ladotuilla viipaleilla. Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita oliiviöljyyn. Voitele kesäkurpitsat valkosipuliöljyllä. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 35–40 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsä.

Halkaise kirsikkatomaatit. Sekoita kulhossa öljy ja balsamiviinietikka. Lisää ripaus suolaa ja pippuria. Sekoita joukkoon kirsikkatomaatit. Anna maustua huoneenlämmössä. Lisää tuoreita basilikanlehtiä juuri ennen tarjoilua. Lusikoi marinoituja kirsikkatomaatteja piirakan päälle.

Selleri-sitruunasalaatti

Yle Teeman kevään aiheena on ollut ruoka. Ilokseni kanava on muiden herkkujen lisäksi (Asia on pihvi, Patakakkonen, Rick Steinin Intian seikkailut, Ruoka-Suomi jne...) esittänyt Yotam Ottolenghin Välimerta käsittelevää ruokasarjaa. Parhaillaan esityksessä on jo toinen saman alueen ruokia käsittelevä sarja.

Alun perin Israelista kotoisin olevan, nyttemmin brittiläistyneen Ottolenghin ruoanlaittoa leimaa sitruunat ja kasvispainotteisuus... Joka ei allekirjoittanutta nykymieltymyksilläni haittaa yhtään (nimimerkki Koko viikon linssilaatikkoa työlunchboxissa eväänä). Ja sitruunanhan ottaisin ruoka-aineista autiolle saarelle juuston ja valkosipulin lisäksi.

Tämän selleri-sitruunasalaatin nappasin Tunisian jaksosta, jossa Yotam valmisti tätä pikkukalojen kaveriksi. En ole salaattia vielä kalan kanssa nauttinut, mutta kuvittelisinpa, että grillattujen ahventen kanssa se passaa varsin hyvin. Eikä haittaa, vaikka varsiselleri on salaatissa raakana.

Yotamin selleri-sitruunasalaatti

4 varsisellerin vartta

1 iso paahdettu vihreä paprika

(lehti)persiljaa

1 valkosipulinkynsi

1 sitruuna

kourallinen hyvälaatuisia oliiveja

ripaus chilihiutaleita

oliiviöljyä

suolaa

Pilko varsiselleri erittäin pieniksi kuutioiksi. Paloittele ronskimmin paprika. Silppua persilja ja valkosipuli. Kuori veitsellä leikaten sitruuna. Älä jätä siihen valkoista kalvoa, sillä se on kitkerää. Paloittele kuorittu sitruuna. Sekoita kaikki ainesosat kulhossa ja lisää suolaa, chiliä ja öljyä. Maista ja fiksaa maku kohdalleen. Salaatti on parhaimmillaan hetken maustumisen jälkeen huoneenlämpöisenä.