Borssikeitto

Päivä näytti ikkunasta katsottuna kauniilta, oikein hyvältä ulkoilusäältä. Roskienvientireissulla totuus paljastui: Jäätävän kylmä tuuli hyydytti ajatukset kävelylenkistä ja totesin pysyväni visusti sisätiloissa.

Niille uhkarohkeille, jotka viimaan viitsivät mennä maistuu varmasti vielä paremmin kuuma soppa kuin minulle. Seljankaa olen joskus kokannut. Borssikeitto on sen sijaan muistikuvieni mukaan jäänyt tekemättä. Jääkaapissa sattui sopivasti olemaan esikypsennettyjä punajuuria ja Snellmanin naudanlihamakkaraa, joten ei muuta kuin kauhan varteen.

Borssikeitto nautamakkaralla

1 keltasipuli

¼ keräkaalia

2 isoa punajuurta (etikkaista, esikypsennettyä tai raakaa)

öljyä

reilu litra lihalientä

1–2 tl etikkaa

meiramia

valkopippuria

250 g nautamakkaraa

suolaa

smetanaa

Silppua kasvikset. Jos käytät raakaa punajuurta, kuori se ja raasta raateeksi, jotta se kypsyy nopeammin. Kuullota kasviksia muutama minutti öljyssä kattilassa. Lisää lihaliemi, etikka ja mausteet. Anna hautua kypsäksi. Paloittele sillä välin makkara ja ruskita palat paistinpannulla.

Lisää makkara kattilaan ja kiehauta. Tarkasta maku ja tarjoile keitto smetananokareen kanssa.

Parsakaali-savutofuwokki

Meidän perhe on ruvennut melkein fleksitaristeiksi. Fleksitarismi tarkoittaa Vihreä pöytä -kirjan tekijöiden Sasu Laukkosen ja Mariaana Nelimarkan mukaan sitä, että kasvisruoan osuus ruokavaliossa kasvaa. Fleksitaristi syö lihaa silloin kun sitä on saatavilla, mutta tekee myös kokonaisvaltaisen aterian kasvisaineksista.

Syömme päivittäin yhden lämpimän aterian. Melkeinpä tahattomasti viikon ruokalistassa on ollut useammin kuin yhdesti pääateriana ruokaa, jossa ei ole käytetty punaista lihaa, siipikarjaa tai kalaa. Maitotuotteita ja kananmunia olemme käyttäneet toki normaalisti. Näin on toimittu meidän keittiössämme joulun välipäivistä lähtien. Lihattomuus pääaterialla ei kuitenkaan tarkoita, ettemme olisi syöneet päivän muilla aterioilla esimerkiksi silliä, pekonia, leikkeleitä tai muuta vastaavaa. Mutta vähennys mikä vähennys, enkä voi moittia jääneeni jostain paitsi.

Tofua olemme syöneet muodossa jos toisessa, koska aion vakaasti saada sen maistumaan suussani joltain. Mieheni tykkäsi kovin valemakaronilaatikosta ja sitä onkin kokattu jo pariin otteeseen. Tänään kokelin sitten savutofua wokkiin ja aloin päästä asiaan eli ruoka maistui joltakin. Reseptin otin viimeisimmästä Glorian ruoka ja viini lehdestä 1/14. Jätin suosista reseptistä pois säilötyt mustat pavut, sillä ne sisältävät kohtuu paljon hiilihydraatteja. Ruoka on muutenkin täyttävää ja tarpeeksi proteiinipitoista.

Parsakaali-savutofuwokki (kahdelle–kolmelle)

270 g savutofua tankomaiseksi pilkottuna

seesamiöljyä paistamiseen

300 g parsakaalia paloteltuna varsineen päivineen (kuori varsiosa!)

1–2 punaista chiliä silputtuna

1 rkl raastettua inkivääriä

2 valkosipulinkynttä murskattuna

2 rkl soijakastiketta

0,75 dl valkoviiniä TAI laimennettua sitruunamehua

1–2 dl kasvislientä

3–4 kevätsipulinvartta viipaloituna

1 dl pähkinöitä, siemeniä tms. paahdettuna

Paista tofuun pinta seesamiöljyssä pannulla tai wokissa. Siirrä pois pannulta. Kuumenna lisää öljyä ja kuullota inkivääriä, valkosipulimurskaa ja chiliviipaleita hetkinen öljyssä. Lisää pitkittäin paloiteltu parsakaali ja soijakastike. Paistele kolmisen minuuttia. Lisää viini ja kasvisliemi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua keskilämmöllä viisi minuuttia, kunnes parsakaali on napakan syötävää. Lisää pannulle tofu ja lämmitä. Nosta pöytää ja ripottele pinnalle kevätsipulin silppua ja siemeniä. Lisäkkeenä voit tarjota nuudeleita.

Voimapihvit

Lapsuudessani yleisin (ja ainoa) maksaruoka oli arvatenkin maksalaatikko ja silloin se maistui. Enää en pysty syömään teollisesti valmistettua maksalaatikkoa lainkaan. Itse kokkailtua maksakäristystä ja kermakastikkeessa uitettua kokonaista maksaa olen kokeillut, enkä ihastunut kovasta yrityksestä huolimatta.

Edellisten sijaan maksapihvit saavat minut hurmion partaalle ja syömään itseni ähkyyn. Paras pohjaohje, johon olen törmännyt tähän mennessä, on Karpin tapaan -kirjasta poimittu maksa-jauhelihapihvien resepti. Olen tosin muuntanut sitä omaan makuuni sopivammaksi. Reseptin idea on se, että maksan lisäksi massaan sekoitetaan possun jauhelihaa ja anjovista, tuota muikun ja makrillin jälkeen herkkuisinta eväkästä.

Maksa-jauhelihapihvit (10 reilun kokoista pihviä)

yhteensä 800 g jauhettua naudan maksaa ja possun jauhelihaa (maksan ja possun suhteen saa jokainen päättää itse)

1 hyvän kokoinen keltasipuli

7–9 anjovisfilettä (oman maun mukaan)

1–2 munaa (mitä vetisempää maksa on, sitä enemmän kanamunaa on laiettava massaan)

meiramia

mustapippuria

suolaa

hintsusti voita paistamiseen

Kuori sipuli ja lohko se. Laita sipuli ja anjovisfileet tehosekottimeen ja jauha sileäksi tahnaksi. Kaada seos isoon kulhoon. Lisää maksa, possunliha, kananmuna(t) sekä mausteet ja suola. Sekoita erittäin huolellisesti. Paista pannulla pikku nokare massaa maistiaisiksi, jotta tiedät tarvitseeko seos maustaa vielä. Kun maut ovat kohdallaan paista pihvit pannulla voissa keskilämmöllä kypsiksi. Taikinan annostelu pannulle onnistuu hyvin isolla lusikalla. Tarjoile puolukoiden kera.

Valemakaronilaatikko

Tofua on tullut muutaman kerran menneinä vuosina maisteltua. Silloin se ei maistunut miltään. Nyt päätin kokeilla ”makaronilaatikon” valmistamista siitä, meillä kun on jostain syystä ollut melko kasvisruokavoittoinen viikko.

Ruoan ideana on korvata makaroni tofulla. Lisäsin tosin sekaan muutaman pekonisiivun makua antamaan, mutta määrää olisi voinut lisätä. Ruoka tuoksui makaronilaatikolta ja makukin oli sama – yhtä pliisu. Syödessä oli pakko höystää laatikkoa ketsupilla. Täytyy seuraavan kerran kokeilla savustettua tofua ja reilumpaa maustamista.

Kuvauksellinen tällainen ruoka ei koskaan ole, mutta tämä otos on harvinaisen huonolaatuinen. Pahoitteluni.

Tofu-pinaatti-laatikko (kahdelle)

1 paketti tofua pienittynä pieniksi palasiksi

1 pieni sipuli silppuna

4 pekoniviipaletta pilkottuna

75 g pakastepinaattia sulatettuna

0,5 dl kermaa

1 kanamuna

100 g juustoa raasteena

suolaa

mustapippuria

(muuta mieleistä maustetta)

Paista pekoniin ja sipuliin väri pannulla. Sekoita ne, tofu, pinaatti ja puolet juustosta uunivuoassa huolellisesti. Mausta seos. Vatkaa munan rakenne rikki ja hulauta joukkoon kerma. Kaada muna-kermaseos vuokaan ja ripottele pinnalle loppu juustoraaste. Paista +175-asteisessa uunissa 40–50 minuuttia.

Harissakasvikset

Harissatahna on makoisaa ja sopivan tulista. Mielestäni sen maussa on häivähdys lakritsia. En ole valmistanut sitä koskaan itse, mutta erittäin viitseliäs kokki voi tehdä tahnan itse. Reseptejä löytää googlailemalla melko nopsasti, mutta kaupasta saatava tahnakin on hintansa väärti.

Aiemmin olen maustanut harissalla kalaa ja pilahvia. Tällä kertaa maustoin sillä pannulla paistettuja kasviksia, joita meillä on syöty viime päivät urakalla. Toissapäivänä kyssäkaalia, porkkanaa ja tomaattia, eilen marinoituna raakasalaattina kurkkua, porkkanaa ja kiinankaalta. Tänään munakoisoa, kesäkurpitsaa ja tomaattia. Ja tässä ovat vain päivän lämpimän aterian kasvikset. Vieläkö joku kehtaa väittää, että vähähiilihydraattinen syöminen tarkoittaa pekonin paistamista voissa ja kerman lorauttamista kaikkiin ruokiin? En söisi ikinä näin paljon kasviksia, mikäli ruokavaliossani olisi vielä peruna, pasta ja riisi.

Harissakasvikset (kahdelle)

(muutama valkosipulin kynsi hakkeena, jos harissan valkosipulimäärä ei riitä)

punasipuli silputtuna

loraus oliiviöljyä

250 g kesäkurpitsaa kuutioina

250 g munakoisoa kuutioina

150 g kypsiä kirsikka- tai miniluumutomaatteja

1 rkl harissatahnaa

Kuullota sipuleita pannulla oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää kesäkurpitsa- ja munakoisokuutiot. Paista kohtuu korkealla lämmöllä ja anna kasvisten saada väriä. Lisää tomaatit ja kuumenna. Kun tomaateista alkaa irrota kuori, nosta pannu pois liedeltä ja lisää tahna. Sekoita hyvin ja syö heti.

Sininen sipatti

Jatkoa äijäruoille: makkarasipatti. Sinisen Lenkin kunniaksi julkaistussa kirjassa on monta kokeilemisen arvoista reseptiä, jos tykkää suomalaisesta makkarasta. Tässä niistä yksi, joka tuo mieleeni lapsuuden kanamunakastikkeen, joka nautittiin aina perunoiden kera. Kaikki raaka-aineet ovat samoja lukuunottamatta kananmunan korvaamista lenkillä. Lieneekö sama kastike kyseessä loppujen lopuksi. Sipatiksi meillä ei vaan kastiketta koskaan kutsuttu. Ja kastikekin nautittiin nyt lanttukuutioiden kanssa.

Sininen sipatti

1 lenkkimakkara (HK:n Sininen on kyllä sopivan jauhoinen tähän)

1 dl vettä

50 g voita

1 sipuli

3 dl maitoa

2 rkl vehnäjauhoja

suolaa

valkopippuria

Hienonna sipuli. Kuumenna kattilassa vesi ja lisää siihen voi. Lisää sipuli ja kypsennä haketta noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä. Paista sillä välin kuutioitu makkara pannulla rusehtavaksi. Vispaa maito ja vehnäjauhot sekaisin ja lisää sipulihakkeeseen. Kypsennä 10 minuuttia. Lisää makkara ja kiehauta. Mausta.

Kebab-kyssäkaaligratiini

Blogini on viettänyt viime kuun hiljaiseloa, sillä äkkilähtö pois pimeästä kotimaasta Kanariansaarille vei kaikkine kommervenkkeineen kovasti aikaa joulukuussa.

Juhlakausi alkaa olla lopuillaan – onneksi. Mennyt joulu oli ensimmäinen jota varten emme varanneet älyttömiä määriä ruokaa. Viimeiset rosollikuutiot söin ensimmäisenä välipäivänä aamupalaksi ja mieheni mussutti kinkun pois. Itse en juuri kinkusta perustanut tällä kertaa. (Kinkun koko onkin joulu joululta pienentynyt perheessämme.)

Uusi vuosi ja niin kutsuttu ruotuun paluu ei tarkoita meillä rasvattomuutta ja mauttomuutta, vaan hiilihydraattien rajoittamista. Siispä ultimaalisen kasvis-lihasotkun tekoon. Kyssäkaaligratiinia on tullut nautittua sellaisenaankin, mutta tällä kertaa laitoin joukkoon kebabia. Menisihän tuohon kinkun tai kalkkunan jämät, jos niitä pakkasesta löytyy.

Kebabgratiini

1 kg kyssäkaalia kuorittuna ja siivuttuna mahdollisimman ohueksi siivuiksi

1 punasipuli siivuina

250 g kebablihaa (tai joulukinkkua, kalkkunaa tms.)

3,5 dl kermaa, (maustettua) ruokakermaa tai näiden seosta

(suolaa ja mausteita, jos tykkää)

Lado kyssäkaalia, sipulia ja lihaa vuoron perään laakeaan uunivuokaan. Jätä päälimmäiseksi kyssäkaalikerros. Kaada kerma vuokaan ja halutessasi kuorruta gratiini vielä juustoraasteella. Peitä vuoka foliolla ja laita se uuniin +175 asteeseen. Kypsennä tunti ja poista folio. Kypsennä vielä tunti. Tarkista kypsyys. Painele gratiinin pintaa kypsennyksen aikana silloin tällöin. Anna gratiinin vetäytyä 15 minuuttia ennen syömistä.

Mahtiburgeri

Mieheni lempiruokakirja lienee nyt julkaistu. HK:n Sininen viettää 50-vuotisjuhliaan tänä vuonna ja sen kunniaksi on julkaistu kirja Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit. Kirjassa on mielestäni melko luovalla tavalla väännetty Sininen melko eksoottiseen muotoon. Mahtiburgerin resepti on siitä kesyimmästä päästä ja sillä on hyvä aloittaa.

Leiväksi leipaisin vehnähapanjuureen leivotun erittäin rapeakuorisen vehnäisen. Olen jo kuukauden ajan elättänyt jääkaapissani vehnähapanjuurta. Tämä oli ensimmäinen leipä, jossa happamuus maistui todella. Leipään muodostui myös melko messevät kaasurakkulat.

Mutta takaisin lihaan. Revityn possun tein pohjaten tähän pulled porkin ohjeeseen. Lisäsin marinadiin vielä nestemäistä hickory-savuaromia. Niinhän siinä kävi, että possu oli parempaa kuin pannulla paistettu Sininen Lenkki. Makkara on hyvää vain grillattuna, keskellä kesää.

Mahtiburgerit

Sinistä Lenkkiä 8 osaan pitkittäin paloiteltuna

vaaleaa leipää

chilimajoneesia (ohje alla)

salaattia

tomaattia viipaleina

savujuustoa viipaleina

pulled porkia

salottisipulia ohuina viipaleina (friteerattuna tai raakana)

Chilimajoneesi

Sekoita majoneesia, 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna, Habanero-tabascoa ja 0,5 dl persiljaa. Anna maustua.

Valmista pulled pork ja chilimajoneesi. Paista Sinisen paloihin kunnon paistopinnat. Kokoa burgeri tässä järjestyksessä: leipä, majoneesi, salaatti, tomaatti, possu, lenkki, savujuusto ja sipuli.

Oltta soppaan

Vähän kotimaisia ruokajulkaisuja selailleena oluet tuntuvat olevan ruoanlaitossa tällä hetkellä in. Erityisen näppärästi olut soljahtaa keittoon. Keitto onkin mielestäni helpoin tapa totutella oluen makuun ruoassa.

Löysin Paul Mercurion Olutkeittokirjasta useamman kokeilun arvoisen olutruokareseptin. Vai miltäpä kuulostavat uunipavut oluessa bostonilaisittain tai tulinen olutsinappi? Ensimmäiseksi päätin kuitenkin kokeilla – jälleen kerran reseptiä mukaillen – olut-juusto-hapankaalikeittoa.

Olin myönteisesti yllättynyt keitosta. Vesisateiseen ja tuuliseen päivään lämmin ja vankka keitto mallaslisineen sopi hyvin. Keitossa käyttämäni saksalainen vehnäolut oli paikallaan sopassa, vaikka valkkasin sen aivan summissa ruokakaupan valikoimasta.

Olut-juusto-hapankaalikeitto (kahdelle reilut annokset)

oliiviöljyä loraus

voita nokare

1 pieni sipuli silppuna

2 hienoksi silputtua varsisellerin vartta

100 g speck-kinkkua (eli savustettua ja ilmakuivattua kinkkua, tosin pekonikin passaa)

timjamia

1,5 tl sinappijauhetta

1,5 tl worcestershire-kastiketta

2,5 dl vehnäolutta (jos haluat tujumman oluen maun, laita enemmän)

5 dl kanaliemeä

200 g hapankaalta

1 dl kermaa

100 g cheddaria lastuina tai raasteena

rouhittua mustapippuria

suolaa

Kuullottele sipulia, sellerinvarsia ja speckiä rasvassa 5 minuuttia. Lisää sinappijauhe, timjami, worcestershire-kastike. Sekoita hyvin ja lisää olut ja liemi. Hauduttele 15 minuuttia. Lisää hapankaali ja kiehauta. Lisää kerma, juusto ja mustapippuri. Anna juuston sulaa keittoon hiljakseen. Maista ja mausta lisää tarvittaessa.

Bo ssäm eli korealaista nyhtöpossua

Päätinpä minäkin sitten kokeilla korealaista versiota nyhtöpossusta. Reseptin lisukkeineen otin Helsingin Sanomista. Erittäin erikoisen nimen saanut Bo ssäm -possu ei ole yhtä mausteista kuin amerikkalainen serkkunsa, mutta höysteillä siitäkin saa suuta kipristävää. Jätin tekemättä alkuperäisessä ohjeessa olleen possun loppukuorruttamisen, ihan vain sokerin välttelemiseksi.

Muuten possu maistui, sillä luullinen possun lapa maistuu oikeasti possulta, eikä ole vetinen ja rasvaton. En ollut kovin vaikuttunut sinapinsiemenmajoneesista, sillä siinä oli kummallinen (ei välttämättä paha) sivumaku. Halutessaan kurkun voi pikkelöidä riisiviinietikassa.

Bo ssäm -possu

1,5 kilon pala luullista possunlapaa (yhtenä tai kahtena viipaleena)

Marinadi
1/3 dl sokeria
2 rkl karkeaa suolaa

Tarjoiluun
2–3 isoa salaattia, joissa suuret ja taipuisat lehdet (esim. keräsalaatti)
4 punaista chiliä ohuina viipaleina
tuorekurkkua suikaleina
sinapinsiemenmajoneesia
inkivääri-kevätsipulikastiketta

Sekoita sokeri ja suola keskenään ja hiero seos possunlihaan. Laita liha uunivuokaan. Peitä tuorekelmulla ja anna maustua jääkaapissa yön yli.

Kaada uunivuokaan kerääntynyt neste pois, kuivaa vuoka ja aseta liha takaisin. Paista 125-asteisessa uunissa 6 tuntia. Valele paiston aikana muutaman kerran lihasta irtoavalla paistoliemellä. Valmistele paistamisen aikana muut aterian ainekset. Revi liha suikaleiksi haarukoiden avulla.

Kevätsipuli-inkiväärikastike

iso nippu kevätsipulia
5 cm:n pala tuoretta inkivääriä
2 rkl rypsiöljyä
2 tl riisiviinietikkaa
½ tl suolaa

Pilko kevätsipulit ja raasta inkivääri. Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa.

Sinapinsiemenmajoneesi

40 g sinapinsiemeniä
¾ dl vettä
¾ dl riisiviinietikkaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
2 dl majoneesia

Laita sinapinsiemenet, vesi, riisiviinietikka, sokeri ja suola pieneen kattilaan. Anna kiehua hyvin miedolla lämmöllä kannen alla noin 45 minuuttia, kunnes sinapinsiemenet ovat pulleita ja pehmeitä. Sekoita välillä. Jos seos kuivuu, lisää vettä sen verran, että sinapinsiemenet pysyvät lähes nesteen peitossa. Jäähdytä. Voit valmistaa siemenet jo hyvissä ajoin, esimerkiksi edellisenä päivänä. Ne säilyvät jääkaapissa pitkään. Sekoita sinapinsiemenseos majoneesiin.