Lohta kinkussa ja yrttiset pinaattilinssit

Mitä sitä löytääkään, kun läräilee reseptikansiotaan? Lohireseptin Jamie Oliverin jostakin ensimmäisistä keittokirjoista kopioituna. Mutta ohoh, kun on hyvää ja raikasta. Suorastaan kaduttaa, että ohje on maannut kansiossa vuosikausia pääsemättä kertaakaan toteutetuksi. Sitä paitsi: Tämä ruoka valmistuu paljon nopeammin ja vähemmillä raaka-aineilla kuin hra Oliverin viimeisimmät kulinaariset keittiönsotkimisnäytökset elikkä "15 minuutin ateriat".

Ilmakuivattuun kinkkuun kääritty lohifilee ja pinaatti-yrttilinssit (4 annosta)

250 g kuivattuja linssejä (tai 4 dl säilöttyjä linssejä)

4 noin 200–250 g:n palasta lohifileetä ruodottomana ja nahattomana

suolaa

mustapippuria

8 viipaletta ilmakuivattua kinkkua

oliiviöljyä

1 sitruunan mehu

2 kourallista yrttejä silputtuna, kuten basilikaa, minttua ja persiljaa

3 kunnon kourallista pinaattia silputtuna

2 dl maustamatonta jogurttia

Keitä linssit (tai käytä säilöttyjä linssejä). Mausta lohifileet suolalla ja pippurilla. Kääräise fileet kinkkuviipaleisiin ja laita uunivuokaan. Valuta päälle tilkka oliiviöljyä ja paista uunissa +225 asteessa noin 10 minuuttia.

Mausta valutetut ja paistinpannulle kipatut linssit suolalla, pippurilla ja oliiviöljyllä. Lisää pinaatti ja paistele hetken aikaa, kunnes pinaatti on pehmennyt. Lisää yrtit ja sitruunamehu. Kuumenna nopeasti. Nosta tarjolle lohen ja pippurilla ja suolalla maustetun jogurtin kanssa.

Tytisevää syötävää

Enpä ole koskaan hyytelöä tehnyt. Vaan nyt sekin päivä koitti. Brittiläisissä ruokaohjelmissa valmistetaan usein tytiseviä hyytelöjä ties mistä marjoista. Niin teki myös Lontooseen muuttanut australialaiskokki Bill Granger.

Vadelmahyytelön teko oli helppoa. Gelatiinijauheen kanssa en tosin pääse yhteisymmärrykseen koskaan. (Lieneekö osasyy siinä, etten ole koskaan lukenut purkin kyljessä olevaa käyttöohjetta kuin vasta nyt jauheen lisäämisen jälkeen?) Jätin suosista sokerin pois lukuunottamatta ruokalusikallista palmusokeria. Granger tarjosi hyytelönsä jäätelön kera, itse suosin pelkkää hennosti vispattua kuohukermaa. Mutta lemon curdia en malttanut jättää pois. Öh, kun se on makeaa, mutta aika namia.

Vadelmahyytelö lemon curdin kera (2 annosta)

200 g vadelmia
ripaus sokeria
2 dl vettä
tilkka sitruunamehua
1,5 tl gelatiinijauhetta + kylmää vettä

Tarjoiluun
vatkattua kermaa tai hyvää vaniljajäätelöä
lemon curdia (itsetehtyä tai kaupasta ostettua)

Keitä vadelmia, vettä ja sokeria hiljakseen, kunnes marjat ovat hajonneet. Siivilöi neste ja paseeraa loppukin mehu siemenistä mittakulhoon. Tarkista nesteen määrä ja lisää vettä niin, että vadelmamehun ja veden yhteismääräksi tulee 2,4 dl. Lisää sitruunamehu. Liota gelatiinijauhe 1 rkl kylmää vettä ja lisää se vattumehun sekaan. Kuumenna hiljakseen, kunnes jauhe on liuennut kokonaan. Jäähdytä seosta hetken aikaa ja siirrä jääkaappiin jähmettymään.
Lusikoi hyytelöä tarjoiluastioihin, laita päälle kermavaahtoa ja nokare lemon curdia.

Tomaatti-papu-fetasalaatti

Hiilihydraattien välttely johtaa väistämättä palkokasvienkin tarkkaan valikointiin. Senpä tähden voisin nykyään syödä kahmalokaupalla kidney- ja voipapuja sellaisenaan valutettuna. Mums! Ruokavalion alkuaikoina ei nimittäin tässä taloudessa palkokasveja syöty lukuunottamatta vihreitä papuja.

Pavut ovat toki moneen muuhun ruoka-aineeseen verrattuna melko matalahiilihydraattisia ja niissä on suhteellisen paljon proteiinia. Ennen kaikkea niillä voi korvata iän ikuista lihan, kalan tai broilerin syöntiä. Seuraava salaatti on vanha tuttavani, sillä valmistin tätä jo tavallista vähäkalorista ruokavaliota noudattessani. Alkuperäinen resepti on Valiolta, mutta olen vuosien varrella munklannut sitä hieman.

 
Tomaatti-papu-fetasalaatti

1 tlk (250 g) kidneypapuja
1 ruukku salaattia
170 g fetaa kuutioina
1 – 2 punasipulia
6 pientä tomaattia tai rs kirsikkatomaatteja
1 dl vihreitä oliiveja
basilikan lehtiä

Kastike
2–3 rkl sitruunamehua TAI punaviinietikkaa
2 rkl neitsytoliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
2 tl sinappia
mustapippuria
suolaa

Valmista ensin kastike sekoittamalla ainekset keskenään. Huuhdo pavut kylmällä vedellä siivilässä ja valuta. Laita ne marinoitumaan osaan kastikkeesta. Leikkaa punasipuli hyvin ohuiksi renkaiksi. Viipaloi tai puolita tomaatit. Laita sipulit ja tomaatit myös marinadiin.
Huuhdo ja linkoa tai kuivaa salaatit. Asettele ne laakealle vadille pediksi. Valuta fetajuustokuutiot.
Kerrostele ainekset salaattipedille, myös kastikkeessa maustuneet pavut, sipulut ja tomaatit. Laita loppu kastike erikseen tarjolle.

Lehtikaalisoppa

Ollapa oma maatilkku, jossa kaalien suvun terveyskuningatarta lehtikaalia kasvattaa. Lehtikaalin kausi on käsillä ja sen tähden sitä saakin nyt hyvin kaupoista. Muulloin sitä ei juuri mistään löydä. Jos löytääkin, hinta on todella suolainen. Lehtikaali ei vissiin tykkää huonoa edes pikkupakkasista, joten sen satokausi omalla kasvimaalla olisi pitkä.

Lehtikaali on muutoinkin terveellisten ja vitamiinipitoisten kaalien suvun terveellisin ja vitamiinipitoisin edustaja. Siltä se myös tuoksuu, leikatulta ruoholta. Mutta maku ei ole "superfoodiksi" paha, kunhan vähän muistaa maustaa ja lorauttaa rasvaa sekaan.

P.S. Kuvan leipä on naurisleipää, joka on kokeilemisen arvoista. Leivän pääraaka-aine on rukiin sijasta nauris.

Lehtikaalikeitto

150 g lehtikaalia suikaloituna

2 pientä sipulia silputtuna

öljyä

7 dl täysrasvaista maitoa

200 g sulatejuustoa

suolaa

mustapippuria

(ripaus psylliumia suurustamiseen)

Kuullota kaali ja sipuli kevyesti kattilassa öljyssä. Lisää maito ja kiehauta. Lisää juusto ja mausteet. Hauduta 10 minuuttia välillä sekoitellen. Soseuta ja tarkista maku. Sekoita psyllium sekaan huolellisesti. Älä laita psylliumia likaa, suurustumiseen menee jokunen minuutti.

Kyssäkaaligratiini

Nyt sitä herkkua taas saa. Nimittäin kyssäkaalia eli kaalirapia. Toki kaaliperheen miedointa lajiketta saa kaupoista talvella, mutta huomattavan kalliimmalla ja vain ulkomaalaista.

Kyssäkaali on monikäyttöinen, mutta harmillisen unohdettu kasvis. Sitä voi syödä sekä raakana että kypsennettynä. Mielestäni sen maku on lähimpänä perunaa verrattaessa lanttuun tai nauriiseen.

Mikäli haluaa jättää perunan ruokavaliostaan, kyssäkaali on helpoiten omaksuttava korvike. Lantun ja etenkin nauriin pistävään ja voimakkaaseen makuun on sen sijaan totuteltava useampi kuukausi. Tosin puolen vuoden potuttomuuden jälkeen peruna maistuu kitkerältä ja sen suutuntuma on sokerinen ja jauhomainen. Kun taas lanttumuussi maistuu vaikkapa poronkäristyksen kanssa maailman luontevimmalta lisäkkeeltä.

Potuttomien gratiinien kuningas on kyssäkaaligratiini. Sen voi maustaa halutessaan sinihomejuustolla tai valkosipulilla. Tällä kertaa käytin pelkkää kermaa.

Kyssäkaaligratiini

1 kg kyssäkaalia kuutioina tai ohuina viipaleina
50 g voita
n. 2 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
(juustoraastetta)

Kuullota kyssäkaalia isossa kasarissa voissa kevyesti. Lisää kerma ja keitä kyssäkaali kypsäksi. Älä anna seoksen kuivua kokonaan. Lisää tarvittaessa loraus kermaa. Mausta seos ja kaada uunivuokaan. Ripottele päälle juustoraaste. Gratinoi 250-asteisessa uunissa, kunnes pinta kuplii ja on kullankeltainen.

Lasagnelevyt ilman jauhoja

Jos jotakin kaipaa viljoja vältellessään, niin kunnon lasagne maistuisi aina silloin tällöin. Pasta on yksi hankalimmin korvattavista tuotteista vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaessa. Ei munakoiso- tai kesäkurpitsavastikkeissa ole mitään vikaa, ne vain mössääntyvät bolognesekastikkeen sekaan uunissa.

Nytpä löysin Hiidenuhman keittiössä -blogista tuorepastan ohjeen, joka Hiidenuhman mukaan on jaossa useissa muun muassa ruotsalaisissa vhh-blogeissa. Muutamaan otteeseen olen lasagnea pitkästä aikaa tehnyt ja ai että! on melko autenttisen oloista tuorepastaa, kananmunaahan siihen jauholliseenkin tulee.

Vähähiilihydraattinen tuorepastalevy (yksi uunipellillinen)

4 kananmunaa
150 g tuorejuustoa
0,5 dl psylliumia
öljyä
Vatkaa kananmunat ja tuorejuusto sekaisin tasaiseksi massaksi. Sekoita joukkoon psyllium. Kaada taikina öljytylle leivinpaperille ja anna turvota 10 minuuttia. Halutessasi voit voidella toisen leivinpaperin öljyllä ja asettella sen taikinan päälle. Tällöin levy ei tummu uunissa. Kypsennä levyä 150 asteisessa uunissa, melkein ylätasolla 10 minuuttia. Jäähdytä pastalevy ennen käyttöä. Levy säilyy mainiosti päivänkin jääkaapissa leivinpaperiin kääräistynä.

Lihakastike
400 g jauhelihaa tai tölkkitonnikalaa valutettuna
1 sipuli silputtuina
2–3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
(1 dl punaviiniä)
400 g tomaattimurskaa tai säilöttyjä tomaatteja
oreganoa
basilikaa
suolaa ja mustapippuria
Ruskista jauheliha ja sipulit. Lorauta viini sekaan ja anna porista hetki, jotta alkoholi keittyy pois. Lisää joukkoon tomaattimurska. Lisää mausteet ja suola. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen kannen alla puoli tuntia.

Bechamel-kastike
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja (psyllium käy suurustamiseen myös, mutta sitä on käytettävä vähemmän)
3–4 dl täysmaitoa
muskottipähkinää
suolaa

Sulata voi pikkukasarissa. Sekoita joukkoon jauhot. Kuullota hetki. Lisää pienissä erissä maito vatkaten seosta koko ajan reilusti. Anna kuplia hiljalleen jokusen minuutin, kunnes jauhot ovat kypsyneet. Mausta muskotilla ja suolalla.

Lasagnen kokoaminen: Levitä uunivuoan pohjalle lihakastiketta ja sen päälle ohut kerros bechamel-kastiketta. Jatka samalla tavalla. Päällimäisen lasagnelevyn päälle tulee bechamel-kastiketta ja aimo annos juustoraastetta. Paista lasagnea 175 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

Mummon salaatti

Eipä tainnut mummua kiinnostaa kasviöljyjen terveysvaikutukset ja kananmunan keltuaisten kolesteroli, kun tätä salaattia kastikkeineen väsäsi. Tosin ei kyläkaupassa ollutedes tarjolla eri sorttisia oliiviöljyjä ja rypsiöljyäkin vain sitä yhtä laatua. Lauantai-makkarakin liisutettiin vasta tiskin takana ja sitä sai vaikka 25 grammaa niin halutessaan.

Yhtä kaikki, kermapohjainen salaatinkastike on mukavaa vaihtelua ja rasvapitoinen lisuke muuten niin kuivakkaalle vihersalaatille. Keräsalaattia tulee myös ostettua harvoin, mutta tässäpä oiva syy ostaa sitäkin. Salaattiin ei nimittäin mikään frisee-, jää- tai sydänsalaatti kelpaa.

Mummun salaatti

1 pss keräsalaattia
2 keitettyä kananmunaa
pätkä tuorekurkkua
1 rs kirsikkatomaatteja

Kastike
1 dl kuohukermaa
2 tl väkiviinaetikkaa
1 tl sinappia
ripaus suolaa ja valkopippuria

Revi keräsalaatti vadille. Kuori ja halkaise kananmunat. Irrota keltuaiset ja siirrä kulhoon. Paloittele valkuaiset ja ripottele salaatille. Pilko kurkku ja tomaatit ja nostele salaatin päälle. Hiero keltuaiset tasaiseksi haarukalla. Vispaa kerma löysäksi vaahdoksi ja lisää muussatut keltuaiset. Mausta etikalla, sinapilla, suolalla ja pippurilla. Tarkista maku. Tarjoile salaatti kastikkeineen grillipihvin tai savukalan kaverina.

Gratinoitua muumuuta

Tuotantotyö elintarviketeollisuudessa ja hoitotyö psykogeriatrisessa palvelukodissa eivät ole yhteiskuntamme kevyimpiä hommia. Siispä raskas työ vaatii raskaat eväät. Tällä ajatuksella lohdutin itseäni kokatessani kermalla ja juustolla gratinoitua naudanfileetä. Resepti on Anna Hallénin kirjasta Karppaa kevyesti (?!?, toim. huom.).

Hirvittävästi työtä tämä ruoka ei vaatinut. Oioin vielä herkkusienienkin kohdalla laittamalla soosiin tölkkikamaa. Ja olihan ruoka hyvää rusehtavasta ulkonäöstään huolimatta. Nälkä pysyi todella loitolla aina iltavuoron viimeisiin tunteihin asti.

Gratinoitua naudanfileetä (neljälle)

500 g naudanfileetä (ulko- tai sisä-)
voita ja oliiviöljyä
200 g herkkusieniä pilkottuna
suolaa
mustapippuria

Kastike
2 keltasipulia hienonnettuna
4 dl kuohukermaa
2 rkl punaviiniä
2 rkl lihafondia
2–3 dl voimakasta juustoraastetta

Leikkaa fileestä senttimetrin paksuisia pihvejä. Paista pihveihin pinta voi-öljyseoksessa tulikuumalla pannulla. Nosta pihvit uunivuokaan ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Paista herkkusienet samalla pannulla ja ripottele ne pihvien päälle.
Tee kastike. Kuullota sipulisilppu voissa pannulla. Lisää kerma, viini ja fondi. Porisuta keskilämmöllä, kunnes kastike sakenee. Tarkista maku ja kaada kastike pihvien päälle. Ripottele pinnalle vielä juustoraaste. Paista 200 asteessa, kunnes juusto on sulanut ja kullanruskeaa. Tarjoa pihvit kukkakaalipyreen tai paahdettujen kasvisten kera.

Lohi-suolakurkkusoppa

Kunnolliset ja maukkaat kalakeitto-ohjeet ovat enemmän kuin tarpeen, jos aikoo syödä kaksi kertaa viikossa kalaa. En tiennyt mihin soppaan lusikkani panin, kun tätä Pirkasta napattua reseptiä kokeilin omine muunnoksineni. Aika maukasta ja nopeaa arkiruokaa, ilman perunaa vieläpä.

Alkuperäisessä ohjeessa on kesäkurpitsaakin, mutta mielestäni siitä tulee keitettäessä lötköä ja harmahtavaa, ei kovin miellyttävää syötävää. Sen tähden alla olevassa reseptissä sitä myöskään ei ole.

Lohi-suolakurkkukeitto

1 purjo

1 rkl öljyä

n. 8 dl vettä

1 (300 g) parsakaali

2 dl suolakurkkukuutioita

1/2 tl suolaa

mustapippuria

200 g Koskenlaskija-sulatejuustoa

200 g savulohta

timjamia

Viipaloi halkaistu ja huuhdottu purjo. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota purjo. Kaada kattilaan vesi ja kuumenna kiehuvaksi.

Paloittele parsakaali pieniksi kukinnoiksi. Paloittele myös kevyesti kuorittu varsi. Lisää parsakaalit ja timjami kattilaan. Keitä pari minuuttia ja lisää maustekurkut, suola ja mustapippuri. Anna kiehua edelleen pari minuuttia ja lisää kuutioitu sulatejuusto.

Lisää paloiteltu lohi. Kuumenna keitto ja tarkista maku.

Okragumbo

Ostin paikallisesta Punnitse ja säästä -puodista säilöttyä okraa. Lyhyen googlettamisen ja Paul Gaylerin Makkara-keittokirjan selailun jälkeen totesin (muistin, että yhdessä ruoassa oli okraa käytetty), että on viisainta käyttää okra muhennokseen tai keittoon. Siispä gumbon keittoon.

Säilykepurkin avattuani totesin okran melko hajuttomaksi. Huuhtelin palot purkin ohjeen mukaan ja pilkoin palasiksi. Okran sisällä todellakin on liisterimäistä töhnää, muttei mielestäni liikaa. Gumboa maistettuani totesin, ettei okra itsessään juuri maistu miltään. Se tarvitsee rinnalleen rutkasti tulisia mausteita.

 Okragumbo

öljyä

1 karkeasti pilkottu sipuli

1 valkosipulinkynsi murskattuna

1 paprika kuutioituna

muutama varsisellerin varsi silputtuna

7 dl kanalientä

200 g savunmakuista makkaraa

125 g okran palkoja paloiteltuna

timjamia

suolaa

1 laakerinlehti

Tabascoa maun mukaan

cayennepippuria

125 g isoja katkarapuja

Kuullota sipuli, paprika ja varsiselleri kattilassa öljyssä. Lisää liemi ja kiehauta. Lisää makkaran viipaleet, okra, timjami ja laakerinlehti. Lisää suolaa ja cayennepippuri sekä Tabasco. Keitä matalalla lämmöllä 15 minuuttia. Sekoita joukkoon katkaravut ja kiehauta nopeasti. Tarkista maku.