Meidän festariruokaa

Toinen kesä aivan Provinssirockin ääressä alkoi jo eilen, torstaina. Viime vuodesta vielä enemmän viisastuneena jääkaappi pursuilee ruokaa ja ruokalistalla on jotain teemaan sopivaa, helppoa ja täyttävää. Tosin emme tälläkään kertaa ota osaa ”ihmisten juhlaan”.

Tänäänpä siis sähkögrilli tulille ja Jamie Oliverin lammasburgeripihvejä tekemään. Tosin turvauduin karitsan jauhelihaan, jota näillä leveysasteilla saa helpommin marketista. Ras el hanout -mausteseosta en edes vaivautunut etsimään, tuskinpa olisi kaupungista löytynyt.

Lopputulos oli vähän mauton. Maustoin pihvit vissiin liian helläkätisesti. Karitsanliha on puolestaan tottumattomalle aika yllättävä ja ehkä luotaantyöntäväkin makukokemus. Jos ihmettlet kuvan ”sämpylän” kummaa näköä, johtuu se siitä, että turhia hiilihydraatteja välttelevänä kokkina leivon yleensä itse sämpyläni muista aineksista kuin viljasta.

Burgeripihvit lampaasta (kuudelle)

600 g jauhettua lampaanlihaa

Mausteseos:

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

½ tl juustokuminaa

1 tl jauhettua korianteria

1 tl ras el hanoutia tai garam masalaa

1–2 tl paprikajauhetta

Kastike:

6 reilua rkl jogurttia

1 reilu rkl harissatahnaa

1 sitruunan mehu

Oliiviöljyä

Jaa liha kuuteen osaan ja pyörittele palloiksi. Litistä 1,5 senttimetrin paksuisiksi pihveiksi. Murskaa mausteet morttelissa vielä hienommaksi. Kierittele pihvit mausteseoksessa ja hiero pihvien pintaan tilkkanen oliiviöljyä. Paista grillissä tai paistinpannulla 6–7 minuuttia per puoli. Sekoita kastikkeen ainekset.

Punajuuria, osa 2

Punajuurilinjalla jatketaan. Tämä salaatti on todellinen seesamista tykkääjän ruoka – se sisältää sekä tahinea että seesaminsiemeniä. Ohje on Ylen Kakkosella ja Fem-kanavilla esitetystä Camilla Plum ja porisevat padat -sarjasta. Itse jättäisin tuon tunnin maustumisen väliin, sillä tahine menee aika mönjäksi punajuurien pinnalla ja jauhoisen makuiseksi. Het vaan ääntä kohti!

Ohella tarjosin kurkkusuikalesalaattia ja nauta-rosmariinivartaita piparjuuridipillä. Melkoinen makujen sekamelska siis... Mutta hyvää oli pyöräretken jälkeiseen nälkään.

(Pahoittelen kuvan heikkoa tasoa, oli kiire syömään.)

Seesami-punajuurisalaatti

Uunissa kuorineen paahdettuja tai kuorineen keitettyjä punajuuria

Tahinea

½ sitruunanmehu

Valkosipulia hienonnettuna

Suolaa

Vettä

Paahdettuja seesaminsiemeniä

Silopersiljaa

Kuori punajuuret ja pilko. Sekoita kastikkeen ainekset erillisessä astiassa ja lisää punajuurten joukkoon. Koristele seesaminsiemenillä ja persiljalla. Anna maustua tunnin.

Punajuurisalaattia, osa 1

Kävin jälleen Jamie Oliverin reseptivarastolla. Lautaselle päätyi kovinkin pohjoismaalaiselta vaikuttava punajuurisalaatti raejuustolla ja kylmäsavustetulla lohella piparjuurikastikkeineen Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat -sarjasta. Punajuuri-raejuustosalaatti on mielestäni laitosruokaloiden annista siitä parhaimmasta päästä. Oliverin ”versio” on vain piirun verran fiinimpi ja kaksi kertaa maistuvampi. Jopa raejuustoa inhoava siippani sai annoksensa mukisematta syötyä.

Punajuuri-raejuustosalaatti

Keitettyjä punajuuria (ei etikkaan säilöttyjä)

Balsamiviinietikkaa

Oliiviöljyä

Basilikaa tai timjamia

Suolaa

Pippuria

Raejuustoa

Sitruunankuorta raastettuna

Oliiviöljyä

Timjamia

Suolaa

Pippuria

Paloittele punajuuret kulhoon. Lisää mausteet. Maista.

Tee seuraavaksi raejuustoseos. Raejuustona kannattaa käyttää esimerkiksi saksalaista tai ruotsalaista raejuustoa, koska ne ovat pienirakeisempia ja enemmän kastikkeenomaisia. Sekoita raejuustoon mausteet. Maista.

Tarjoa molemmat erikseen.

Kalacurrya kenialaisittain

Sateisen ja tuulisen, vähemmän kesäisen ”kesä”päivän lämmittäjäksi kelpasi tänään mausteinen lamulainen kalacurry. Ohje on peräisin Plan-lehden tämän vuoden ensimmäisestä numerosta. Nappasin sen matkaan kotivisiitilläni, kun hoksasin ruoan yhdeksi ainesosaksi tamarindin, tuon yleisesti esimerkiksi brittiläisissä ruokaohjelmissa käytettävän mystisen tummanruskean töhnän. Samaa raaka-ainetta on käytetty myös lempparissani, worcestershire-kastikkeessa.

Tamarinditahna onkin tämän kenialaisen kalaruoan juju. En ole koskaan välittänyt hapanimelä-makuyhdistelmästä, mutta tamarindin kanssa imeläkin saattaisi toimia. Currysta tulee tamarinditahnan ansiosta miellyttävän hapanta, ei läpitunkevaa, kuten esimerkiksi sitruunaa käytettäessä. Minulle uusi mauste oli myös tähtianis, jonka lakritsimaista tuoksua voisi nuuhkia oikean lakritsin puutteessa.

Eväkkäänä kannattanee käyttää jotakin valkolihaista, kiinteää ja vähärasvaista kalaa. Suosittelen myös käyttämään loppusilauksena limen mehua, koska se raikastaa curryn maun.

Lamulainen kalacurry (neljälle)

öljyä

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

3 tähtianista

1 tl chilijauhetta

ripaus kurkumaa

ripaus garam masalaa

suolaa maun mukaan

1 tlk tomaattimurskaa

2 tl tamarinditahnaa

noin 500 g kalaa

1 tlk kookosmaitoa

nippu tuoretta korianteria

2 limetin mehu

Kuori ja hienonna sipulit. Leikkaa kala suupalan kokoisiksi. Kuullota sipulit ja tähtianikset öljyssä. Lisää kuivat mausteet, jatka kuullottamista hetki ja lisää tomaattimurska. Anna hautua hetki matalalla lämmöllä, lisää tamarinditahna ja kypsennä miedolla lämmöllä 15 minuuttia.

Lisää joukkoon kookosmaito, ja nosta lämpöä. Lisää kastikkeeseen kalapalat ja anna kiehua kypsäksi noin 5 minuuttia. Purista sekaan limettien mehu ja lisää silputtu tuore korianteri. Tarjoa heti haluamasi lisäkkeen kanssa.

Kotoista perinneruokaa Keski-Pohjanmaalta

Kokkaaminen on viime aikoina ollut vain nälkäisen mahan (ja mielen) ruokkimista. Tänään ajattelimme yhdessä mieheni kanssa hänen kesälomansa kunniaksi tehdä ruokaa ajatuksella. Tosin tämä perinteinen kaustislainen keittoruoka ei vaadi valtavia määriä ajattelua tahi raaka-aineita, eikä kokkaustaitojakaan, vaan jälleen kerran eniten sitä tarvittua ruoanlaitossa – aikaa odotteluun.

Olen usein aikaisemmin tehnyt juustopaistia äitini neuvojen perusteella, mutta tällä kertaa päätin kokeilla keiton tekoa oikein reseptin avulla. Ainoa aidolta vaikuttava resepti löytyi Kotikokki.net-sivustolta. Ja olihan se hyvää, niin kuin aina!

Juustopaisti

500–700 g sianlihaa paloina (itse käytin karjalanpaistilihaa vanhasta tottumuksesta)

1 l lihalientä (käytin liemen tekemiseen vasikkafondia)

1 dl vehnäjauhoja

2 dl vettä suurustamiseen

2 dl kuohukermaa

700 g leipäjuustoa kuutioina

suolaa tarvittaessa

Paloittele liha pienehköiksi paloiksi ja ruskista pannulla erissä. Laita lihaliemi ja lihat kattilaan. Anna porista kannen alla, kunnes liha on mureaa. Sekoita vehnäjauhot ja 2 desilitraa vettä suurukseksi. Kaada seos kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes liemi suurustuu. Kaada kerma joukkoon ja kiehauta. Lisää vielä leipäjuustopalat.

Kanapiccata

Kaikki juustolla kuorrutettu on aina hyvää. Niin otaksuin asian olevan myös tämän broileriruoan kohdalla, jonka nappasin Fox-kanavalla parhaillaan pyörivästä Nopeaa ja herkullista -sarjasta. Kokki Rudolf Van Veenin käsissä syntyi italialaisklassikon mukaelma, kanapiccata.

Munajuustoseokseen upotettu ja pannulla paistettu ohuen ohut kananfilee paljastui todelliseksi mumsmumsiksi, eikä ohessa valmistunut ja tarjoiltu kasvislisäke ollut sekään pettymys.

Kanapiccata (kahdelle)

Tomaatti-kikherne-munakoisohöystö

Oliiviöljyä

Oman maun mukaan valkosipulia

100 g hienonnettua sipulia

400 g munakoisoa

3–4 kpl tomaattia (poista siemenet)

Oreganoa

1 dl kypsiä kikherneitä

1 dl ranskankermaa

Suolaa

Pippuria

Kanaleikkeet

Oliiviöljyä

2 kpl broilerin paksuja rintafileitä

Suolaa

Pippuria

Ripaus jauhoja

150 g–200 g kovaa, vahvaa juustoa hienona raasteena, esim. parmesania

2 kpl isoja kananmunia

Pane alulle ensiksi tomaatti-kikherne-munakoisokastike. Kuullota hienonnetut sipulit öljyssä. Paloittele ronskisti munakoiso ja lisää se pannulle. Anna paistua hetken aikaa. Lisää tomaatit sekä oregano ja jätä muhimaan miedohkolle lämmölle.

Valmista sillä välin kanaleikkeet. Leikkaa fileet kahtia ja mausta ne suolalla ja pippurilla molemmin puolin. Kieritä fileet jauhoissa. Riko kanamunien rakenne ja sekoita joukkoon juustoraaste. Raastetta pitää olla niin paljon, että seos on tahnamaista. Painele seos kanafileille huolellisesti ja paista leikkeitä öljyssä keskilämmöllä. Vältä leikkeiden siirtelemistä pannulla paistamisen alkuvaiheessa, jotta kuorrute pysyy ehjänä.

Lisää tomaatti-kikherne-munakoisoseokseen kikherneet, ranskankerma ja loput mausteet. Kuumenna höyryäväksi.

Kunpa päästäisiin jo pihalle!

Keltainen chililajike pari viikkoa sitten kuvattuna. Tässä ei näy vielä nuppuja.

Parvekepuutarhani odottaa yhä edelleen sisällä. Vajaan viiden asteen päivälämpötiloilla, puuskaisella tuulella ja pakkasöillä on turha kuvitella vievänsä reippaasti kasvaneita tomaatteja, persiljaa ja chiliä pihalle. Myös tuoksuherneen versot tykkäisivät jo kovasti päästä lopulliseen kasvatuslaatikkoonsa.

Persiljasta olen jo kerännyt satoa, mutta ruohosipulin lajikkeen valinnassa taisin tehdä virheen. Ruohosipulin siemenet kyllä itivät hyvin ja todella nopsaan, mutta lopputulema on ohutta roitikkaa, ei sellaista paksua ruohoa.

Chililajike Chiluacle Negro, jonka siemenet hommasin paikallisesta Agri-Marketista, on osoittautunut erittäin huonosti kasvavaksi. Sen sijaan kaupan chilimixin keltaisista chileistä otetut siemenet alkavat tehdä kukkaa.

Kirsikkatomsku pari viikkoa sitten kuvattuna.

Jumalaista makkarasalaattia

Tällaisena koleana ja sateisena kevätpäivänä olisi jopa tuhti pataruoka voinut olla nannaa, mutta alkuillan kastajaisjuhlan täytekakku lisukkeineen toppuutteli ryhtymästä valmistamaan mitään suurta ateriakokonaisuutta kotona.

Tämä herkullinen tomaatti-chorizosalaatti on peräisin Jamie Oliverin Jamie Does -sarjasta ja olen kokannut sitä useampaan otteeseen, kun sain viimein käsiini sherryviinietikkaa. Kyseinen Oliverin tv-sarja lienee parhaillaan uusintakierroksella televisiossa, nimellä Jamie Oliverin etniset herkut. Olin kelistä huolimatta kuitenkin sen verran kevätmielellä, että päätin tarjota parsaa salaatin ohella. Hävettää myöntää, että parsaa emme ole aikaisemmin maistelleet, vaikka sen saatavuus ympäri vuoden on melko hyvä.

Chorizo-tomaattisalaatti 

Chorizoa

Tomaattia

Salottisipulia

Mustapippuria

Merisuolaa

Oliiviöljyä

Sherryviinietikkaa

Persiljaa

Basilikaa

Valkosipulia

Viinietikkaa

Pilko chorizo ja tomaatit karkeasti. Pane chorizo kuumenneeseen oliiviöljyyn pannulle. Viipaloi valkosipuli ja hienonna salottisipuli. Laita kulhoon kaikki muut raaka-aineet mausteineen lukuun ottamatta valkosipulia ja viinietikkaa. Anna seoksen maustua viisi minuuttia.

Heitä sillä välin valkosipuli pannulle chorizon sekaan. Varo kärventämästä valkosipulia. Lisää pannulle roiskaus viinietikkaa ja anna sen haihtua pois. Kaada makkara-valkosipuliseos kulhoon tomaattien sekaan. Sekoita. Yli jäänyt paistorasva sopii esimerkiksi kanan höysteeksi.

Pikaruokaa kalkkunasta Nigellan tapaan

Kalkkunaa tulee ostettua todella harvoin, koska linturumiluksen liha on melko mautonta, eikä toinen puolisko kotitaloudessamme hirvittävästi siitä sen tähden pidä. Tänään kuitenkin päätin kokeilla Nigella Lawsonin Nigella Express -kirjasta löytyvää kalkkunaohjetta lisäkkeineen. Ruoka lisäkkeineen oli todellakin nopeatekoista. Parasta tässä reseptikombossa oli ehdottomasti parsakaalille valeltu sinappi-kapriskastike. Mums!

 

Kalkkunafileet anjoviksen, cocktailkurkkujen ja tillin kera (kahdelle)

5 anjovisfilettä

3 ohueksi nuijittua kalkkunan fileetä

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl vermuttia

2 cocktailkurkkua hienonnettuina

2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna

Kuumenna anjovista ja öljyä suuressa paistinpannussa sekoittaen, kunnes anjovikset alkavat sulaa. Paista kalkkunafileet samassa pannussa ja nosta lautaselle. Lisää pannulle vermutti ja kurkut ja keitä lientä kokoon minuutin ajan. Kaada kastike kalkkunan päälle ja koristele tillillä.

Sinappi-kapriskastike parsakaalille

75 g voita

2 tl dijonsinappia

½ sitruunan mehu

2 rkl kapriksia

Laita pannu keskilämmölle ja lisää voi, sinappi ja sitruunamehu. Sekoita ja kun voi on sulanut, lisää kaprikset. Kaada kastike kypsän parsakaalin päälle. Kastike riittää noin 250–500 grammaan parsakaalia.

(Kerros)boysenmarjavaahto

Turhia sokereita välttelevälle kotikokille jälkiruoat ovat haasteellinen ruokalaji. Vaihtelua iänikuiseen marjarahkaan olen hakenut eri tavoin maustetuista liivatteella hyydytetyistä vaahdoista.

Viime viikolla törmäsin paikallisessa marketissa pakastettuihin boysenmarjoihin, jotka kaiken muun mukavan lisäksi olivat huokean hintaisia. Siispä kokeilemaan. Yllätyin iloisesti, kun nautiskeluvaiheessa astian pohjalla olikin marjoista irronneesta mehusta muodostunut hyytelö, sitten boysenit ja päällimmäisenä kerma-valkuaisvaahto. Boysenit pitivät lyhyestä kuumentamisesta huolimatta myös muotonsa hyvin, tosin kuin esimerkiksi vadelmat.

Boysenvaahto (kahdelle)

200 g boysenmarjoja

1 dl kuohu-/vispikermaa

1 kananmunan valkuainen

1 liivatelehti

Tilkka vettä

Makeutusta oman maun mukaan

Laita liivate kylmään veteen pehmenemään. Kuumenna marjoja kattilassa vesitilkassa noin viiden minuutin ajan. Vatkaa sillä välin kerma omassa astiassaan löysähköksi vaahdoksi ja valkuainen omassa kulhossaan kovaksi vaahdoksi.

Lisää liivate kuumiin marjoihin ja sekoita hyvin. Lisää myös haluamasi määrä makeutusta, sokeria, makeutusainetta, hunajaa... Anna jäähtyä. Sekoita kerma ja marjat keskenään ja kääntele lopuksi varovasti joukkoon valkuaisvaahto. Hyydytä jääkaapissa seuraavaan päivään.