Räjähtävä valkosipulikeitto

Työmaalla on ollut niin haastavaa ja kiireisiä päiviä, että olen joutunut useamman kerran häpeäkseni tyytymään pelkkään valmispizzaan kotiin saavuttuani. Jos kauhan varteen olen jaksanut, ruoan valmistukseen ei ole saanut kulua aikaa. Joten tuttuja, nopeita reseptejä on ollut helpompi toteuttaa. Sen takia myös blogin kirjoitus on jäänyt.

Kamerassa on muutamakin uusia ruokakokeilu, joista tämä Antellin valkosipulikeittoon pohjautuva soppa on ensimmäinen. Varoituksen sana heti kärkeen: Uunissa kuumeneva valkosipuli on aikapommi. Ensimmäinen valkosipuli räjähti kirjaimellisesti uuniin, toinen hellalle. Lähellä oli, etten polttanut itseäni. Jälkimmäisestä valkkarista jäi jäljelle pelkät kuoret. Sen verran atomeiksi se hajosi pitkin keittiötä. Kannattanee siis pistellä reikiä valkosipulien kuoreen ennen kypsennystä tai kypsentää ne kuorittuna.

Mieheni tykkäsi kovasti keitosta, omasta mielestäni se vain "menetteli".

Valkosipulikeitto (riittää kolmelle)

100 g yksikynsisiä valkosipuleita

1 isohko purjo

200–300 g palsternakkaa

2 rkl voita paistamiseen

mustapippuria

1 l kasvislientä kuutiosta tai fondista

suolaa

2 dl kermaa

Paahda valkosipulit 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Kuori palsternakka ja kuutioi se. Huuhtele purjo ja suikaloi se. Kuullota kasvikset voissa kattilassa. Lisää kuoritut valkosipulit sekä mustapippuri ja paista vielä hetki. Lisää liemi ja keitä 20 minuuttia. Lisää kerma ja kiehauta. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää suola.

Potut ja possut saunassa

Mieheni vaatii ehdottomasti, että kerran kesässä syödään uusia perunoita. Tänä kesänä olemme syöneet muutamaan otteeseen uusia perunoita sellaisenaan, mutta minuun ne eivät koskaan ole tehneet kummoista säväystä.

Löysin melko hiljan julkaistusta Saunakeittokirjasta todella yksinkertaisia, mutta erittäinkin toteutettavia reseptejä – nimenomaan saunassa. Tämän herkun olin pakotettu kypsentämään sähköhellan avulla, koska harmikseni meillä ei ole puukiuasta.

Pottua ja possua

mukava satsillinen uuden sadon pottuja pestynä ja puolitettuina

pari nokaretta voita

pekonia suikaloituna vaikkapa paketillinen

kesäsipulin varsia silppuna

jokunen desi ruokakermaa

suolaa ja pippuria mustaa

Lado kaikki ainekset voilla voideltuun, tulenkestävään pataan. Kaada päälle kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä tunti puulämmitteisellä kiukaalla. Jos käytät liettä, 20 minuuttia riittää.

Särkiwaldorf

Kun helteet senkun jatkuvat, ei keittiössä pysty kerta kaikkiaan hääräämään kovin kauaa. Olen pyrkinyt välttämään viimeiset kaksi kolme viikkoa ruokia, jotka tarvitsevat uunissa kypsennystä. Salaatit ja keitot ovat siis maistuneet.

Varsinaiseksi namiksi osoittautui Glorian ruoka ja viini -lehdestä testiin ottamani särkiwaldorf. Savusärkeä kun ei voi vastustaa. Se on käsittämättömän maukas tuote ja taatusti kotimainen. Tosin näppärä ja viitseliäs kokki voi onkia särkensä itse ja savustaa saaliinsa vaikkapa savustuspussissa grillissä. Pääsin waldorfinsalaattia valmistaessani myös testaamaan nyt hankkimaani mandoliinileikkuria. Johan tuli nättiä suikaletta juuriselleristä ja ompoista!

Särkiwaldorf

1 hapan omena (Granny Smith tai Valkea Kuulas)

1 pieni juuriselleri

(1 dl saksanpähkinöitä)

2 sipulinvartta

1 varsisellerinvarsi

1 tlk savusärkeä (noin 150 g)

suolaa

Kastike

½ dl kuohukermaa

½ dl majoneesia

½ sitruunan mehu

Kuori omena ja juuriselleri ja suikaloi ne ohuiksi suikaleiksi. Hienonna sipulinvarret ja varsiselleri. Rouhi pähkinät. Laita ainekset kulhoon. Tee kastike. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon majoneesi ja sitruunan mehu. Kaada kastike salaatin joukkoon ja sekoita kunnolla. Lisää särkipalat kulhoon. Mausta suolalla ja anna maustua kylmässä noin puoli tuntia.

Parsakaalisalaatti

Kuumalla kelillä ei tee mieli syödä, mutta eilen helle helpotti sen verran, että ruoka taas maistuu. Tosin töistä tullessani ateriani koostui kylmäsavulohen viipaleista ja maustamattomasta tuorejuustosta – suoraan paketista.

Illan tullen odotellessani iltavuorolaista kotiin väsäsin pikapikaa possun grillipihvien kylkeen Jamie Oliverin Jamie's America-kirjasta parsakaalisalaatin. Aika näpsäkkä ja melko terveellinen kesäruoka.

Parsakaalisalaatti Jamien tyyliin (neljälle)

2 parsakaalin päätä

6 viipaletta kunnon pekonia viipaloituna

3 hyvin punakkaa ja makeaa tomaattia

1 pieni puntti ruohosipulia silputtuna

Kastike

½ valkosipulinkynsi kuorittuna ja raastettuna

2 tl Dijonin sinappia

6 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

suolaa

mustapippuria

Irrota parsakaalin kukinnot pienellä veitsellä. Kukintojen täytyy olla mahdollisimman pieneksi eroteltuna. Katkaise myös varresta puinen pää pois, halkaise se kahtia ja viipaloi ohuiksi siivuiksi.

Keitä parsakaalia suolalla maustetussa, kiehuvassa vedessä kaksi minuuttia. Siivilöi vesi pois ja levittele parsakaali puhtaalle keittiöpyyhkeelle, jotta kaikki kosteus haihtuu. Paista pekoni rapsakaksi. Halkaise tomaatit, poista siemenet ja viipaloi ohuiksi siivuiksi. Nosta parsakaali, pekoni, tomaatit ja hienonnettu ruohosipuli kulhoon.

Valmista kastike sekoittamalla ainekset keskenään ja kaada se salaattiainesten päälle. Sekoita huolellisesti ja tarkista maku. Sekaan voi lisätä myös fetaa tai tuoretta, silputtua chiliä.

Maailman helpoin jälkiruoka

On vähän liian lämmin minun makuuni. Tämä muutamasta raaka-aineesta koottu jälkiruoka ei hikoiluta ketään keittiössä ja sopii erinomaisesti tulisen, kuten viikonlopulla jakamani chilin, jälkeen nautittavaksi. Lisäksi se valmistuu hetkessä, eikä vaadi kummoisia keittotaitoja. Basilika saattaa vaikuttaa hieman oudolta, mutta usko minua, se sopii yllättävän hyvin kylmän jogurtin kanssa.

Jäähdytetty jogurtti sitruunalla ja basilikalla

1–2 tl raastettua sitruunankuorta

ripaus oikeaa vaniljaa joko tangosta raaputettuna tai purkista

200 g turkkilaista jogurttia

Tarjoiluun

basilikaa

sitruunalikööriä, kuten Limoncelloa, EI Triple Seciä

Sekoita jogurtti, sitruunankuori ja vanilja keskenään pakastuksen kestävässä astiassa. Tarkista maku ja nosta pakastimeen kohmettumaan. Kun jogurtti on kohmeista, muttei juoksevaa, eikä jäätynyttä, se on valmista tarjottavaksi. Annostele tarjoiluastioihin. Tarjoile basilikan lehdillä ja lorauksella sitruunalikööriä.

Sillä välin mandoliinia odotellessa

Odotellessani mandoliinileikkurin hankintaa (joka on ollut hankintalistalla jo viime syyskuusta asti) on vain tyydyttävä lohkomaan fenkoli. Pian aloittaa myös tämän aniksen, jopa lakritsaisen makuisen kasviksen satokausi. Sitä myöten hintakin hilautuu hieman alas. Fenkoli taipuu yllättävän moneksi kypsennettynä tai ilman. Juhannuksena söimme fenkolimme grillattuna, mukaillen Me-lehden reseptiä.

 

Grillattu fenkolisalaatti (kahdelle)

2 pientä fenkolia

2 rkl öljyä

Kastike:

0,2 dl öljyä

1 pienen sitruunan mehu

1 rkl hunajaa

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria rouhittuna

½ punasipuli pieninä kuutioina

½ dl tuoreyrttisilppua (basilikaa, rakuunaa, persiljaa)

Leikkaa huuhtaistut fenkolit lohkoiksi ja sivele öljy lohkojen päälle. Kypsennä fenkolilohkoja grillaten tai parilassa miedossa lämmössä kunnes pinnat on ruskearaidalliset ja fenkolilohkot ovat hiukan pehmenneet.

Sekoita kastikkeen aineet ja anna sen maustua fenkolilohkojen kypsymisen ajan.

Nosta kuumat fenkolilohkot salaattiastiaan ja valuta kastike päälle.

Kesäinen hernekeitto

Lähinnä syysmyrskyltä vaikuttavan kelin takia tänäkään perjantaina ei voi grillata, saati nokkaansa ulos pistää. Töistä tullessa autolta oli hilippastava juoksujalkaa sisälle, sillä shortsit olivat liian kepeät varustukset viiltävässä pohjoistuulessa.

Löysin paikallisesta kirjastosta yllättävän monipuolisen keittoihin keskittyvän kirjan, Monika Ahlbergin Keittoa avec. Jotta edes lautasella olisi keskikesä, päätin kokeilla vihreää hernekeittoa, joka valmistetaan pakasteherneistä. Suhtaudun pakasteherneisiin melko nihkeästi, mutta ultimate-inhokkini ovat pikkumaissit, hyh! En tykkää tuoreherneiden makeudesta, kuivatut vihreät herneet ovat enemmän minuun makuuni.

No, keitto valmistui tosi nopeasti. Pilkkomista ja keittämistä oli minimaalisesti. Lopputulos kaunis katsella ja piparjuuritahna juuri paikallaan. Kuvassa soppa on kovin hämyinen höyryn takia.

Vihreä hernekeitto piparjuuritahnalla ja katkaravuilla (kahdelle)

½ keltasipuli

1 rkl voita

5 dl kasvis- tai kanalientä kuutiosta tai fondista

400 g vihreitä pakasteherneitä

0,75 dl kermaa

0,5 dl kuohuviiniä tai vichyvettä

suolaa

mustapippuria

Tahna

100 g maustamatonta tuorejuustoa

0,5 dl ranskankermaa

2 rkl kuorittua ja raastettua tuoretta piparjuurta

Tarjoiluun

100 g isoja katkarapuja (ei välttämättömyys, ellei tykkää katkiksista)

Hienonna sipuli ja kuullota se kattilassa voissa. Lisää liemi ja herneet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia. Suurruuta sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisää kerma. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää kuohuviini tai vichy. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tahnan ainekset keskenään. Tiputa keittolautasen pohjalle katkarapuja, annostele keittoa päälle ja viimeistele piparjuuritahnalla.

Kolmen juuston (vale)kohokas

On niin kiirettä pitänyt muuton jälkimainingeissa ja uudessa työpaikassa, etten ole ehtinyt juuri ruokaa miettiä. Ruokalistallamme ovat vierailleet nyt viikosta toiseen vanhat tutut pippurinen porkkanakeitto ja tomaatti-papu-fetasalaatti. Tietysti välillä on pitänyt grillatakin, kun pitkästä aikaa voi käristellä syötävänsä perinteisellä hiiligrillillä.

Pitkän viikonlopun ansiosta on vähän enemmän virtaa ja aikaa miettiä syömisiään. Tätä Gordon Ramsayn kolmen juuston valekohokasta olen tehnyt useampaan otteeseen. Kuulun niihin ihmisiin, joka veisi autiolle saarelle syötäväkseen juustoja (valkosipulin ja kidneypapujen lisäksi), joten juustokohokas maistuu minulle paremmin kuin hyvin. Voin myös luvata, että nälkä lähtee, eikä ihan heti vieraile uudestaan.

Kolmen juuston valekohokas (kahdelle)

nokare voita
20 g vehnäjauhoja TAI kookosjauhoja
½ tl leivinjauhetta
3 kananmunaa
1,5 dl täysmaitoa
suolaa ja mustapippuria
100 g raejuustoa
175 g edamia, port salu'ta TAI mietoa cheddaria
40 g kermajuustoa

Kumppaniksi
kevyttä vihreää salaattia tomaatilla ja vinegretillä höystettynä

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele pienehkö uunivuoka voilla. Sekoita jauhot ja leivinjauhe toisiinsa. Lisää sekaan vatkatut kananmunat, maito ja mausteet. Raasta kovat juustot. Lisää ne ja raejuusto maito-munaseokseen. Sekoita hyvin. Kaada seos vuokaan ja paista 35–40 minuuttia, kunnes kohokas on kiinteytynyt ja kullanruskea. Tarjoile heti.

Euroviisustudionaposteltavaa

Jossain vaiheessa seurasimme todella antaumuksella mieheni kanssa Euroviisuja. Teimme omia veikkauslistoja sun muuta. Lordin voiton jälkeen kisat eivät ole enää niin hekumallista innostusta aiheuttaneet, mutta kyllä ainutlaatuinen (monessakin mielessä) musiikkispektaakkeli tulee joka vuosi luurattua ja kuunneltua. Harmi vaan, että vedonlyöntitoimistojen sotkeutuminen voittajan veikkailuun ei jätä nykyään mitään jännitettävää.

Ehkä nyttemmin oleellisemmaksi on noussut musiikin kuuntelun lomassa nautittava tarjoilu. Usein se on meillä ollut lajitelma erikoisjuustoja, tänä vuonna saaristolaisleipää ja lohi-tuorejuustohyrriä. Norjalainen lohi kärsi lopullisen tappionsa meidän kotitaloudessamme, kun yritimme muuttomme aikaan taistellen saada syödyksi kilon painoisen fileen. Kuinkas kävikään, paistetun lohen rippeet oli pakko nakata biojäteastiaan. Ei enää ikinä norjalainen lohi ui meidän kauppapussiimme.

Siispä lohi-tuorejuustohyrriin kannattaa käyttää suomalaista tai hätätilassa ruotsalaista kirjolohta tai lohta, graavattuna tai kylmäsavustettuna. Onni on asua rannikolla, koska näissä kaupungeissa kalatarjonta on parempi ja löydettävissä on myös paikallisia tuotteita. Viitseliäs viipaloi lohen ohuen ohuiksi siivuiksi itse. Allekirjoittanut on laiska, eikä sitä tee.

Lohi-tuorejuustohyrrät (15 kpl)

190 g graavattua tai kylmäsavustettua lohta viipaleina
100–120 g maustamatonta tuorejuustoa (itse suosin Philadelphiaa, koska siinä on eniten makua ja vähiten sokereita)
½ sitruunan mehu
loraus kermaa
tilliä silputtuna

Levitä lohiviipaleet kelmun päälle hieman limittäin. Mausta tuorejuusto sitruunalla ja notkista se kermatilkalla. Levitä juusto lohimatolle. Ripottele päälle tilliä makusi mukaan. Rullaa kelmun avulla rullaksi. Pakkaa pötkylä vielä folioon ja nosta pakastimeen kohmettumaan tunniksi jos toiseksi. Viipaloi suupaloiksi ja nautiskele saaristolaislimpun kera.

Sinihomejuusto-avokadokeitto

Muuttoa valmistellessa ja muuttaessa on mennyt muutama viikko. Yhä pitää tietysti kiirettä ja insinööriopintojen vihoviimeinen tenttipäivä häämöttää huomisessa. Mutta joltiselleenkin olemme asettuneet meren äärelle pitkästä aikaa.

Uuden asunnon ensimmäinen yhteinen ateria oli sinihomejuustokeitto avokadosalsalla höystettynä. Nautimme sen valkoisten transboxien päällä istuen ilman ruokajuomaa, koska kaikki juoma-astiat olivat vielä tuolloin laatikoissa.

Keitto on oikea superlöytö Valion reseptisivuilta, joilla vierailen todella harvoin hankalan sivustorakenteen takia. Ilman avokadohöystöä keitto ei ole yhtään mitään, joten hop hop! Jokahinen nyt vaan avokadokaupoille ja kypsyttelemään niitä syöntikelpoisiksi.

Sinihomejuusto-avokadokeitto (kahdelle)

100 g sipulia

100 g kevätsipulia tai purjon valkoista osaa

1 rkl voita

4 dl vettä

2 dl kuohukermaa

1 kasvisliemikuutio tai loraus kasvisfondia

sinihomejuustoa oman maun mukaan (eli reilusti)

mustapippuria

Avokadohöystö

200 g avokadoa

2 tomaattia tai 1½ kourallista kirsikkatomaatteja

1 varsi kevätsipulia

½–1 punaista chilipalkoa

1 limetin mehu

1 rkl öljyä

mustapippuria

suolaa

Tee ensin avokadosalsa. Poista avokadon siemen ja irrota hedelmäliha kuoresta. Pilko kaikki ainekset pieniksi kuutioiksi. Yhdistä.

Hienonna sipulit. Kuullota ne voissa kattilassa. Lisää vesi, ruokakerma ja liemikuutio. Kiehauta ja lisää juusto murusteltuna. Anna keiton kiehahtaa uudelleen. Soseuta sauvasekoittimella.

Annostele höystö keiton päälle.